Menestystekijänä avoimuus ja myönteisyys
Kyllä me selviämme!
Jyrki Holappa, kuva Issu Mäempää
Presidentti Martti Ahtisaari tapasi joulukuussa ylioppilaslehtien päätoimittajia Mäntyniemessä. Haastattelun aikana presidentti kiinnitti huomiota opiskelun merkitykseen, kansainvälistymiseen sekä EU-Suomeen. -Suomalainen yhteiskunta on avautumassa, tasavallan ykkösmies sanoo.
Presidentti Ahtisaari korostaa opiskelun merkitystä maamme tulevaisuuden turvaajana. Presidentti on itse työskennellyt erilaisissa tehtävissä, jotka ovat vaatineet uuden oppimista ja sopeutumista.
-Meidän selviytyminen on hyvin paljon kiinni siitä mitä me osaamme. Erinomaisuus pitää saada kunniaan myös opiskelussa ja tieteessä. Kyky muuntautua uuden oppimiseen täytyy löytää ja saada välineet tiedon hankkimiseen opiskeluaikana.
-Yliopistomaailman tehtävä on johtaa yhteiskuntaa avoimuuteen ja meidän erinomaisuutemme etsimiseen. Yliopisto ei voi eristäytyä ympäröivästä maailmasta, Ahtisaari toteaa.
Presidentti sanoo itse kannattavansa hyvin lämpimästi alueellisia yliopistoja. Esimerkkinä presidentti mainitsee Oulun yliopiston, jonka merkitys alueellisen kehityksen kannalta on ollut huomattava.
Nuoret kansainvälisiä
Suomalainen katukuva on muuttunut kansainvälisemmäksi sukupolvien vaihtuessa. Presidentin mukaan Suomen rajat eivät ole koskaan olleet kiinni mutta henkiset rajat ovat auenneet nykyisten nuorten aikana. Kylmällä sodalla oli oma vaikutuksensa ajatteluun - nyt suomalaisessa yhteiskunnassa eletään murroksen aikaa.
-Meidän vanhempamme ovat antaneet mahdollisuuden nuorille liikkua Euroopassa ja kauempanakin. Meillä on ollut mahdollisuuksia lähteä vaihto-oppilaaksi ja kokea kansainvälisyyttä ihan toisella tapaa kuin aiemmin. Oman isäni ainoa ulkomaanmatka suuntautui Ruotsiin, Ahtisaari muisteli.
Presidentti toteaa, että ns. aivovuotoa ulkomaille tulee tapahtumaan. Joulukuun alussa Ahtisaari kiirehti keskustelua veroremontista - korkea verotus ajaa osaavia suomalaisia ulkomaille. Marginaaliveroaste tulisi pudottaa presidentin oman työllisyystyöryhmän esittämään 50 prosenttiin.
-Suomesta olisi tehtävä houkutteleva vaihtoehto, joka pystyy tarjoamaan työtä myös nuorille, hän sanoo.
Ahtisaari kannustaa nuoria kansainvälistymään aktiivisesti. Hän itse on toiminut kansainvälisissä tehtävissä mm. Suomen ulkoministeriön ja YK:n palveluksessa.
-Toivoisin, että yliopistoissa jokainen opiskelija voisi viettää vuoden tai ainakin lukukauden ulkomailla. Tämä tekisi hyvää itse kullekin; kokemuksen kautta itsenäistyy ja turhat ennakkoluulot poistuvat.
Presidentti toivoo, että sallivuus sekä myönteinen erilaisuuden hyväksyminen kasvaisi kansainvälistymisen kautta.
Rasismia ei saa hyväksyä
Rasismin vastaisiin kampanjoihin sijoitetaan merkittäviä summia eri Euroopan maissa. Esimerkiksi Ruotsissa on varattu tarkoitukseen yli 30 miljoonaa kruunua tänä vuonna. Presidentti Ahtisaari pitää rasismin vastustamista jokaisen suomalaisen henkilökohtaisena velvollisuutena.
-Olen peräänkuuluttanut arvokeskustelua. Rasismi on yksi asia, jota meidän kenenkään ei tule sietää!
-Minusta olisi kaikkein onnettominta, että rasismia vastaan pitäisi taistella valtion varoin. Sehän olisi selvä tunnustus siitä, että tämä joukko ei pysyisi esittämään mielipiteitä ainakin minulle hyvin keskeisessä ja tärkeässä asiassa, Ahtisaari sanoo.
Avointa keskustelua
Ahtisaari korostaa haluavansa käydä avointa keskustelua. Presidentin huolena on ilmeisestikin, että esimerkiksi henkilösuhteet kärsivät kiisteltäessä poliittisella areenalla. Syksyn mittaan keskustelua on ainakin ollut runsaasti - esimerkiksi presidentin valta-asemaa setvittiin mm. Helsingin Sanomien ja Kotimaa-lehden sivuilla värikkäästi.
-Jotkin edelleen toivovat, että presidentin käyttäessä puheenvuoron hän käyttäisi lekaa. Joitakin huolestuttaa se, että täältä kuuluu vain kumivasaran tömäys, Ahtisaari kertoo.
Presidentti Ahtisaari sanoo olevansa onnellisempi jos puheenvuoron ääni ei ole se voimakkaampi.
-Olisihan kamalaa, jos minä käytän puheenvuoron ja sen jälkeen kaikki sanoisivat, että tämähän oli kuin korkeimman oikeuden päätös - nyt suut tukkoon ja keskustelu loppuu tähän.
-Sellaisessa yhteiskunnassa minä en halua elää vaan moniarvoisessa yhteiskunnassa, jossa voidaan sivistyneesti käydä keskustelua ja antaa asioiden eikä ihmisten keskustella. Niin että me pystymme olemaan ystäviä myös ihmisten kanssa, jotka eivät jaa samoja ajatuksia.
-Olen koettanut aina sanoa ihmisille, että jos te haluatte kritisoida niin kritisoikaa ihmeessä mutta tulkaa paremmalla ratkaisuehdotuksella. Jos ei ole mitään muuta sanottavaa kuin kielteistä kritiikkiä, niin silloin on parasta olla hiljaa!
Kansan valitsema
Viime tammikuussa suomalaiset äänestivät ensimmäistä kertaa itselleen päämiestä suoran kansanvaalin kautta. Kansalta valtuutuksen saanut Martti Ahtisaari ei pidä itseään itsevaltiaana. Valtiosääntökeskustelussa presidentti katsoo käyttäytyneensä nykyisen valtiosäännön mukaisesti. Kritiikki on hänen mielestään ollut aiheetonta.
-Päätöksiä tehdessäni olen poikennut vain kahdesti hallituksen esityksestä. Kukaan ei ole sanonut, ettenkö olisi molemmissa tapauksissa valinnut parasta mahdollista. Jos tätä pidetään itsevaltiutena niin minä mielelläni hyväksyn sen. Missään muussa tapauksessa en.
-Kannatan lämpimästi parlamentarismia. Olen hyvin määrätietoisesti sisäpolitiikassa katsonut, että siirrymme parlamentarismiin entistä voimakkaammin.
Tasavallan presidentin ja tiedotusvälineiden suhdetta presidentti kommentoi hyväksi.
-Ei minulla ole mitään valittamista. Minä olen lähtenyt tiedotuspolitiikassani siitä, että täältä ei sanktioida kirjoittamista. Jos joku toivoo, että täältä tulisi myllykirjeitä ja vihaisia vuodatuksia, niin minun täytyy aiheuttaa pettymys. Niitä ei tule.
-Olen aina suhtautunut avoimesti lehdistöön. Katson, että minun täytyy omalta osaltani auttaa lehdistön toimintaa. Tässä roolissa se on tietysti hieman aiempaa vaikeampaa.
Lopettakaa vaikerrus
Mitä tasavallan presidentti vastaa EU:n vastustajille kansanäänestyksen jälkeen?
-Minä vastaan, että lopettakaa vaikerrus ja ryhtykää töihin. Nyt tarvitaan kaikkia ajattelevia ihmisiä kehittelemään Suomen Euroopan Unionin politiikkaa ja myöskin käymään keskustelua siitä, minkälaista Eurooppaa me haluamme kehittää.
-Olen koettanut rohkaista myös erityisesti yliopistojen opettajia ja opiskelijoita osallistumaan tähän keskusteluun.
-Liikunpa missä tahansa EU:n jäsenmaassa niin minulla on vaikea kuvitella, että näiden maiden omaleimaisuus olisi jotenkin kärsinyt tai että ne tuntisivat itsensä vähemmän itsenäisiksi. Uskoisin, että Suomessa käydyt keskustelut ovat tehneet meistä entistä itsenäisemmän maan. Kansallinen kulttuuri ja sen omaleimaisuus on korostunut.
Ahtisaari sanoo, että suomalainen kulttuuri on syntynyt ja se voi vahvistua vain vuorovaikutuksessa. Presidentin mielestä olisi onnetonta, jos joku kuvittelee kulttuurimme omaleimaisuuden säilyvän vain Berliinin muurin tai Helsingin satamaan rakennettavan sukellusveneverkon avulla ettei kukaan muukalainen pääsisi tänne.
-Haluaisin nähdä minkälainen meidän kulttuurimme olisi silloin muutaman vuosikymmenen jälkeen. Meillä täytyy olla riittävästi itsetuntoa, että me pystymme säilyttämään omaleimaisuutemme ja ottamaan parhaan tästä vuorovaikutuksesta.
Suomi on EU:ssa aktiivisesti mukana hahmottelemassa Euroopan tulevaa turvallisuusrakennetta. Presidentti Ahtisaari sanoo, että aktiivisuuden takana ei ole turvattomuuden tunne.
-Olisi huonompaa katsella sivusta, jolloin meidän kannaltamme keskeisissä kysymyksissä meillä ei olisi mitään sanansijaa. Siksi EU-jäsenyys on meille tärkeä. Me olemme yhteistyöpohjaisen turvallisuuden puolesta. Rauhanturvayksiköiden koulutus on yksi osoitus tästä.
-Minun mielestäni ei pitäisi ajautua sellaiseen tilanteeseen, että jokin maa haluaisi Naton jäsenyyttä vain vaihtoehtona rationaaliselle, järkevälle ulkopolitiikalle. Tiettyä herkkyyttä vaaditaan kaikilta, ettei tehdä sellaisia liikkeitä, joilla luodaan tilanteita, jossa jokin osapuoli kokee itsensä uhatuksi.
Presidentin mukaan Suomi ei tuonut mukanaan ongelmia Euroopan unioniin.
-Talous on vielä vaikea - kasvu on tosin alkamassa - mutta meillä ei ole mitään turvallisuusongelmia. Meillä on hyvät naapurussuhteet joka ilmansuuntaan. Näin pitäisi olla kaikilla muillakin.
Title: Ahtisaaren selviytymisopas
-