TASAVALLAN PRESIDENTIN PUHE EDUSKUNNAN VAALIKAUDEN 1991-1995 PÄÄTTÄJÄISISSÄ TI 14.3.1995 EDUSKUNNASSA

Päättyvää vaalikautta on leimannut sekä kansallinen että kansainvälinen murros.

Suomen kansainvälinen asema on selkiintynyt ja turvallisuutemme vahvistunut. Tämä on seurausta kylmän sodan päättymisestä ja Euroopan taloudellisesta ja poliittisesta yhdentymisestä.

Taloudellisesti päättymässä oleva vaalikausi on ollut Suomelle raskas. Monien kansalaisten elintaso on alentunut. Työttömyys on levittäytynyt sietämättömän laajalle yhteiskuntaamme. Luottamustamme tulevaisuuteen horjutettiin. On ollut välttämätöntä arvioida kokonaan uudelleen hyvinvointiyhteiskunnan lähtökohtia.

Taloudellisten vaikeuksien syitä on ollut useita. Talouden ylikuumenemista ei osattu estää. Idänkaupan romahdus kärjisti osaltaan tilannetta. Liian vähäiselle huomiolle ovat kuitenkin jääneet taloutemme rakenteelliset heikkoudet.

Talouden paljon puhuttu kahtiajakautuminen vahvan suhdannenousunkin aikana kertoo näiden rakenteellisten ongelmiemme vakavuudesta. Lamaa ei ole voitettu, kun työvoimasta lähes viidennes on vailla työtä; ja kun valtion menoista kolmannes maksetaan lainanotolla.

Vaalikauden aikana Suomen rahataloutta ovat koetelleet uudella tavalla ns. markkinavoimat. Vinoutunut talouskehitys moninaisine ylikuumenemisoireineen pakotti ensin devalvoimaan ja sitten kelluttamaan markkaa. Valuuttakurssiratkaisut johtivat epätasaiseen talouskehitykseen. Vienti veti, mutta muu taloudellinen toimeliaisuus taantui.

Markan viimeaikainen vahvistuminen on tasapainottanut tilannetta. Samalla taloudessa on havaittavissa uskottavampia elpymisen piirteitä.

Hallitus ja eduskunta ovat ponnistelleet laman nujertamiseksi, mutta työttömyyden jatkuminen vaikeana osoittaa, ettei toivottuihin tuloksiin ole päästy.

Nyt on kysymys siitä, miten talouden nousu voidaan vakiinnuttaa kestäväksi, työllisyyttä pysyvästi parantavaksi kasvuksi. Tässä tarvitaan uskoa omiin mahdollisuuksiin, rohkeutta tehdä kipeitä, mutta välttämättömiä päätöksiä sekä kykyä laajaan yhteistyöhön.

On kannustettava osaamista ja aloitteellisuutta. Euroopan taloudellinen elpyminen ja Suomen EU-jäsenyys tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia suomalaisen ammattitaidon ja osaamisen hyödyntämiseen.

On syytä peräänkuuluttaa kaikilta kykyä toimia päättäväisesti vahvuuksiemme hyödyntämiseksi. Yhteiskunnalliseen ilmapiiriin olisi saatava myönteinen ja rakentava perusvire.

Viime vuosien kehitys on syvällisesti muuttanut kansantalouden ja talouspolitiikan puitteita. Markkinoiden vapautuminen ja elinkeinotoiminnan kansainvälistyminen ovat luoneet tilanteen, jossa vakauden ylläpitäminen on menestyksen eräs elinehto. Ajattelutapamme ja instituutiomme eivät näytä vielä sopeutuneen näihin muutoksiin. Nyt on syytä korostaa vakauden vaalimisen merkitystä, ja sen menettämisen haitallisuutta. Viimeaikainen kehitys osoittaa, että tarvetta asenteiden muuttamiseen on niin yrityksissä kuin työmarkkinajärjestöissä ja puumarkkinoilla.

Kansantaloudellamme on nyt kovempaa maata jalkojen alla. Työttömyyden nujertaminen ja pohjoismaisen hyvinvointimallin kehittäminen ovat tämän vuosikymmenen suuri kansallinen tehtävä.

Totesin lauantaina Kööpenhaminassa YK:n sosiaalisen kehityksen huippukokouksessa seuraavaa: "Ajatus hyvinvointiyhteiskunnasta on perusteeltaan terve, se on solidaarisuutta köyhimpiä ja haavoittuvimpia lähimmäisiä kohtaan ". Olen varma että meidän kannattaa pitää kiinni tästä yhteisvastuullisen yhteiskunnan ihanteesta.

Eduskunta on suorittanut mittavan työn lainsäädännön uudistamiseksi ja kehittämiseksi. Se on saattanut päätökseen tai valmistellut seuraavan eduskunnan lopullisesti ratkaistavaksi useita valtiollisesti ja yhteiskunnallisesti merkittäviä lainsäädäntöhankkeita. Vaikeista olosuhteista huolimatta eduskunta on osoittanut selkeää pyrkimystä kansalaisten hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseen.

Vaalikauden aikana käsitellyistä monista kansalaisten asemaan vaikuttavista uudistuksista periaatteellisesti merkittävin on vuosia valmisteltu perusoikeusuudistus. Esitys on nyt hyväksytty lepäämään yli vaalien ja sen kohtalo ratkaistaan uudessa eduskunnassa. Perusoikeusuudistus ilmentää lainsäädäntötyön jatkuvuutta oikeusjärjestyksen kehittämisessä. Nyt on tarvetta siirtää huomiota järjestelmistä ihmisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

Oikeusvaltion ensisijainen tehtävä on huolehtia kansalaisten oikeusturvasta. Oikeudenmukaisuus on keskeisimpiä tavoitteitamme, jonka toteuttamisessa tuomioistuimet ovat avainasemassa. Oikeudenmukaisuuden oleellinen edellytys on, että hallintoriita-asiat voidaan käsitellä ja ratkaista ripeästi. Kansalaisten tulee saada kohtuullisessa ajassa oikeat ja hyvin perustellut ratkaisut valituksiinsa. Ensimmäisessä vaiheessa tämän tavoitteen saavuttaminen riippuu lääninoikeuksien toimintakyvystä muun muassa verotusasioissa.

Hyväksyessään verotuksen muutoksenhaku- ja oikaisujärjestelmän muuttamisen niin, että mahdolliset virheet voidaan oikaista entistä tehokkaammin ja entistä aikaisemmassa vaiheessa eduskunta edellytti samalla hallituksen tarvittaessa vahvistavan lääninoikeuksien toimintaedellytyksiä. Pidän omalta osaltani lääninoikeuksien työskentelyn kehittämistä ja toimintaedellytysten parantamista tärkeänä. Oikeussuojajärjestelmän toimivuus on lainsäätäjän, hallituksen ja tuomioistuinten yhteisellä vastuulla.

Kansainvälinen järjestelmä on 1990-luvulla perusteellisesti muuttunut. Yhteistyön edellytykset ovat merkittävästi parantuneet, vaikka monien ristiriitojen ja uudentyyppisten turvallisuusriskien hallinta on ollut vaikeaa.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöstä on kehittymässä yhä tehokkaampi väline kriisien hallintaan. Yhdessä YK:n ja Euroopan unionin kanssa meidän on luotava turvallisempi Eurooppa.

Suomen kansainvälisen aseman kannalta Euroopan murros on ollut pääosin suotuisa. Suhteillemme Venäjään on luotu kestävä perusta. Euroopan unionin jäsenenä olemme taanneet itsellemme parhaat edellytykset huolehtia eduistamme ja osallistua maanosan muutosten hallintaan. Mitä yhtenäisempinä toimimme unionissa, sitä paremmin menestymme. Euroopan unionin asioiden hoidolle on maassamme luotu hyvät lähtökohdat. On välttämätöntä, että valtioelimet - eduskunta, hallitus ja tasavallan presidentti - toimivat hyvässä yhteistyössä.

Unionin jäsenenä meillä on myös hyvät edellytykset kehittää suhteitamme Venäjään ja Itämeren alueen muihin EU:n ulkopuolisiin valtioihin. Unionista on kehittymässä asteittain yhä vaikutusvaltaisempi tekijä myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Siitä me voimme vain hyötyä.

Suomen menestyminen edellyttää talouden maailmanlaajuisten yhteyksien ymmärtämistä ja etujemme määrätietoista ajamista.

Eduskunta on vaalikaudella osallistunut aktiivisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevaan keskusteluun ja toimivaltansa mukaisesti päätöksentekoon. Eduskunta on hyväksynyt historiallisesti merkittävät sopimukset ensin liittymisestä Euroopan talousalueeseen ja sitten Euroopan unioniin sekä näitä ratkaisuja koskevan laajan lainsäädännön.

Viime vuosina olemme kansakuntana läpikäyneet vaativan murroksen. Meiltä kaikilta edellytetään suurta henkistä sopeutumiskykyä myös jatkossa. Olen varma, että me suomalaiset selviydymme.

Kiitän eduskuntaa sen työstä kansakunnan hyväksi ja julistan eduskunnan työn tältä vaalikaudelta päättyneeksi.