Suomennos

TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE TEOLLISUUSTALOSSA WIENISSÄ 7.3.1995

SUOMI - EUROOPAN UNIONIN UUSI JÄSEN

Eurooppa muuttuu. Suomi ja Itävalta ovat tehneet historiallisen päätöksen mukautua tähän muutokseen liittymällä Euroopan unioniin. Haluaisin tänään valottaa sitä, miten me suomalaiset näemme tämän haastavan tilanteen.

Euroopan unioni on ainutlaatuinen yritys korvata kansojen välinen kilpailu taloudellisella ja poliittisella yhdentymisellä. Se tarjoaa meille uusia keinoja edistää kansallisia ja eurooppalaisia päämääriä.

Itävaltalaisten tavoin suomalaiset vahvistivat jäsenyytensä unionissa kansanäänestyksellä. Selvä enemmistö, 57 prosenttia, äänensä antaneista suomalaisista kannatti jäsenyyttä. Enemmistö ei ollut aivan niin ylivoimainen kuin täällä Itävallassa. Kansan tahto tuli kuitenkin selvästi ilmaistuksi.

Samalla Suomen äänestystulos kuvasti myös sitä huolta, jota jäsenyys herätti joissakin kansan osissa, erityisesti maaseudulla Itä- ja Pohjois-Suomessa. Suomalaisten suurimmat huolenaiheet liittyivät maatalouteen, ympäristöön ja sosiaaliturvaan.

Unionin elimissä toimivien edustajiemme tehtävänä on nyt ottaa nämä huolet ja pyrkimykset huomioon ja tuoda niitä esille työssään. Mahdollisimman laaja kansallinen tuki on edellytys unionipolitiikkamme menestymiselle.

Unionin on oltava kansalaisten kehitettävissä kansalaisia varten. Me painotamme erityisesti läheisyysperiaatetta ja sen soveltamista omiin erityisoloihimme.

Yksi asia, johon aiomme paneutua, on Euroopan unionin demokraattisen oikeutuksen vahvistaminen. Kaiken mitä teemme unionissa on perustuttava kansalaisten luottamukseen. Päätöksenteon avoimuus ja läpinäkyvyys on siksi ensiarvoisen tärkeätä.

Jäsenmaiden kansanedustuslaitokset on pidettävä tiiviisti mukana unionin asioiden hoidossa. Tärkeä mutta joskus ylenkatsottu demokratian piirre on se, että ministerit vastaavat neuvostossa tekemistään päätöksistä kansallisille parlamenteilleen.

Unioniin liittyneen Suomen kansantalous on parhaillaan toipumassa sotien jälkeisen ajan pahimmasta lamastaan. Jäsenyytemme alkuvaiheessa olemme unionin budjetin nettosaaja. Talouttamme rasittaa yhä raskas valtiontalouden vaje ja sietämättömän korkea työttömyysaste. Onneksi talouskehityksemme on yhä selvemmin nousujohteinen.

Teollisuustuotannon ja kokonaistalouden kasvu kiihtyy, inflaatio on alhainen, kauppa- ja vaihtotase ovat reilusti ylijäämäisiä, ja kellumisestaan huolimatta markka on viime kuukausina arvoltaan vakiintunut ja hiukan vahvistunut. Kannatamme etenemistä kohti Euroopan talous- ja rahaunionin (EMUn) kolmatta vaihetta, joka edistää talouden vakautta.

Suomi voi lisätä merkittävästi unionin teknistä ja teollista voimaa.

Lama on ollut raskas taakka kansallemme ja taloudellemme. Se on kuitenkin samalla nopeuttanut talouden väistämätöntä rakennemuutosta ja virittänyt monet yritykset kilpailukykyisempään kuntoon.

Kuluttajat luonnollisesti odottavat unionin jäsenyydeltä monia myönteisiä taloudellisia vaikutuksia. Lopullinen tilinpäätös voidaan kuitenkin tehdä vasta myöhemmin.

Suomi ja Ruotsi tuovat unioniin uuden selkeästi pohjoisen ulottuvuuden. Unionin maa-alue laajenee noin kolmanneksella. Luonnonolosuhteemme ovat epäsuotuisat, asukastiheys pieni ja välimatkat pitkät. Pohjoinen ekosysteemi on herkkä ja haavoittuva. Suojelemme sitä määrätietoisesti ja etsimme ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja.

Uudet jäsenet tuovat myönteisiä virikkeitä unionin kehittämiseen. Esimerkiksi pohjoismainen hyvinvointiyhteiskuntamme korostaa yhdenvertaista osallistumista, yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa.

Unionin jäsenyys antaa meille entistä enemmän sananvaltaa sellaisissa Euroopan asioissa, jotka koskettavat meitä suoraan. Se selkeyttää kansainvälistä asemaamme ja vahvistaa siten turvallisuuttamme.

Turvallisuutta on tarkasteltava dynaamisesti. Vakauden ja turvallisuuden vahvistaminen Euroopassa on unionin keskeinen tehtävä. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka antaa käyttöömme uusia käyttökelpoisia välineitä. Paljon on kuitenkin vielä tehtävä. Ensi vuonna pidettävällä hallitusten välisellä konferenssilla on keskeinen asema näissä pyrkimyksissä.

Suomi liittyi unioniin sotilaallisesti liittoutumattomana maana, jolla on uskottava itsenäinen puolustus. Mielestämme tämä politiikkamme on tärkeä Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta vahvistava tekijä.

Euroopan turvallisuusrakenteet ovat muutoksen tilassa. Suomi aikoo olla tässä muutoksessa aktiivisesti mukana.

Unionin harjoittaman yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan on oltava uskottavaa. Pienten jäsenvaltioiden edun mukaista on, että yhteisesti muotoiltua politiikkaa voidaan toteuttaa tehokkaasti. Suomi tukee ajatuksia, joilla pyritään unionin toimintakyvyn lisäämiseen tällä alueella.

Kannatamme Keski-Euroopan ja Baltian valtioiden liittymistä unioniin niin pian kuin niiden taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys sen sallii. Laajentaminen johtaa vääjäämättä suuriin muutoksiin unionissa. Tämä on pidettävä mielessä valmistauduttaessa vuoden 1996 hallitusten väliseen konferenssiin. Unionin perusluonne itsenäisten ja täysivaltaisten jäsenvaltioiden yhteisönä tulee kuitenkin säilyttää.

Vakauden lisääminen merkitsee myös entistä läheisempää suhdetta unionin ja Venäjän välillä. Kumppanuus unionin kanssa helpottaa vakaiden demokraattisten olojen ja toimivan markkinatalouden rakentamista Venäjällä.

Itämeren yhteistyö on ilmeisistä syistä ollut lähellä sydäntämme. Mutta yhtä tärkeätä Euroopan tulevaisuudelle on yhteistyö Välimeren alueella.

Kollektiivista turvallisuutta voidaan edistää ennaltaehkäisevän diplomatian, rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan keinoin. Keskeiset foorumit me tunnemme. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ) on omaksumassa entistä toiminnallisemman otteen.

NATO on avainasemassa Pohjois-Atlantin yhteistyöneuvoston (NACC) ja uudentyyppisen rauhankumppanuusohjelmansa (PfP) ansioista. Länsi-Euroopan unionin (WEU) merkitys on lisääntynyt mm. kriisinhallinnan, erityisesti humanitäärisen avun sekä pelastus- ja rauhanturvaoperaatioiden alalla. Suomi on yhdessä Itävallan ja Ruotsin kanssa äskettäin saanut tarkkailijan aseman WEU:ssa. Se on mielestämme tärkeä foorumi etsittäessä uusia, dynaamisia turvallisuusrakenteita.

Euroopan turvallisuus ei kuitenkaan voi vakiintua ilman vakaita taloudellisia oloja. Euroopassa on yhä maanosan taloudellisesti jakava rajalinja. Voimme itse havaita sen itärajallamme. Tällaiset ongelmat voidaan ratkaista vain yhteistyön kautta. Itävallalla ja Suomella on laajaa kokemusta taloudellisesta yhteistyöstä itäisten naapureidensa kanssa. Uskon että tästä kokemuksesta on paljon hyötyä Euroopan unionin pyrkimyksissä.

Suomen talouselämä on uudistanut strategioitaan. Aikansa laskettuaan kauppa Venäjän kanssa on taas vahvassa kasvussa. Suomella on paljon tarjottavaa porttina Venäjän markkinoille.

Kehitämme valmiuksiamme tarjota palveluja ulkomaisille yrityksille, jotka pyrkivät Euroopan itäisille markkinoille tai arktiselle alueelle. Kehitämme kuljetusreittejä ja jakelukeskuksia sekä tarjoamme asiantuntija-apua, tukipisteitä ja yhteistyötä kansainvälisille yrityksille.

Unionin jäsenyys ei sinällään ole mikään ihmelääke. Se antaa kuitenkin käyttöömme laajemman keinovalikoiman toimintaan tällä alueella. Yhtenä esimerkkinä tästä ovat hankkeet yhteiseurooppalaisten verkostojen luomiseksi.

Turvallisuuden käsitteeseen kuuluu myös kansalaisten jokapäiväisen elämän turvallisuus. Laiton ja hallitsematon siirtolaisuus on yksi tämän hetken epävarmuustekijöistä. Yhteistyö oikeus- ja sisäpoliittisissa asioissa - Maastrichtin sopimuksen niin sanottu kolmas pilari - on tärkeää, kun taistellaan kansainvälistä rikollisuutta ja muita mahdollisia epävakauden aiheuttajia vastaan.

Kehittyvään turvallisuuskäsitteeseen tulee lukea myös ympäristönäkökulma. Olemme erityisen huolissamme omasta pohjoisesta luonnostamme. Itärajamme tuntumassa - Muurmanskin alueella ja Kuolan niemimaalla, Karjalassa sekä Pietarissa ja sen ympäristössä sijaitsevien ydinlaitosten turvallisuuden parantaminen ja vanhojen teollisuuslaitosten uudistaminen ovat meille erityisen ajankohtaisia asioita.

Kaksi kuukautta unionin jäsenyyttä ei ole paljon. Mutta uudet jäsenet kuten Itävalta ja Suomi voivat antaa unionille piristysruiskeen.

Vuoden 1996 hallitusten välinen konferenssi on tärkeä tapahtuma unionille. On ensiarvoisen tärkeää, että konferenssi valmistellaan hyvin. On selkeästi etukäteen määriteltävä mitä kokoukselta odotamme - myös siksi, että vältyttäisiin liiallisten odotusten aiheuttamalta pettymykseltä.

Suomella on näkemyksiä Euroopan tulevaisuudesta. Meidän Eurooppamme on jakamaton, turvallinen ja avoin. Se kunnioittaa kansalaisiaan ja kykenee toimimaan. Ja se kantaa vastuunsa yhteisestä maapallostamme.