EUROOPPA 1995:

LUOVA ANALYYSI JA MUUUTOKSEN HALLINTA

Tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren puhe ETYK:n Helsingin päätösasiakirjan allekirjoittamisen 20-vuotisjuhlallisuuksien

johdosta järjestetyllä lounaalla Helsingissä 1.8.1995

Kaksikymmentä vuotta sitten Euroopan turvallisuudesta vastuussa olleiden valtioiden johtajat allekirjoittivat Helsingissä historiallisen ETYK-asiakirjan. Euroopan yllä väijyi suursodan uhka ja maanosa oli sekä poliittisesti että ideologisesti jakautunut. ETYK-valtiot halusivat kuitenkin estää uuden suursodan syttymisen; ne ilmaisivat valmiutensa ratkaista keskinäiset ongelmansa rauhanomaisesti. Tarkoituksena oli luoda periaatteet yhteistyöhön nojautuvalle turvallisuusjärjestykselle ja päättää sotien aikakausi maanosan historiassa.

ETY-prosessi nähtiin laajasti rauhansopimuksen korvikkeena ja vakauden varmistajana. Toisaalta Helsingin päätösasiakirjassa hyväksyttiin yhteiset periaatteet valtioiden väliselle käyttäytymiselle ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Pitemmällä aikavälillä ETY-prosessi loi edellytyksiä syvälliselle muutokselle Euroopassa.

Tänä päivänä Eurooppa on edelleen historiallisen muutoksen keskellä. ETY-prosessilla tulee olla tässä muutoksessa ja sen hallinnassa keskeinen tehtävä. Tällöin estämme parhaiten uusien poliittisten ja sotilaallisten jakolinjojen syntymisen.

Meillä on yhteinen näkemys siitä, millaiseen Eurooppaan haluamme edetä. Lähtökohtana on ETYK:n Pariisin huippukokouksessa 1990 hyväksytty julistus uudesta Euroopasta. Se merkitsee sitoutumista yhteisesti hyväksyttyihin periaatteisiin demokratiasta, ihmisoikeuksista sekä oikeusvaltiosta.

Euroopan turvallisuutta varjostaa lisääntyvä epävarmuus, ennen muuta mieletön voiman käyttö Balkanilla ja Kaukasuksen alueilla. Meille on nyt kuitenkin tarjoutunut historiallinen mahdollisuus vapauttaa maanosamme väkivallan ajasta. Tähän mahdollisuuteen on tartuttava.

Kykyämme hallita muutos rauhanomaisesti häiritsevät kylmän sodan aikaiset ajatustottumuksemme: turvallisuus samaistetaan liiaksi sotilaalliseen voimaan, ei niinkään yhteiskunnallisiin, kulttuurisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin tekijöihin. ETYK-päätösasiakirjassa korostettiin kaukonäköisesti turvallisuuden laajaa ja laajentuvaa sisältöä tunnettuine kolmine koreineen. Presidentti Urho Kekkonen allekirjoitti Suomen puolesta ETYK-päätösasiakirjan. ETYK:n laaja turvallisuusnäkemys oli hänelle läheinen, minkä hän kiteytti sanontaan: "Turvallisuus ei ole aidan panemista vaan veräjän avaamista".

Tänään tiedämme, että maanosan turvallisuuden vahvistamiselle ratkaisevaa oli Berliinin muurin murtuminen ja siitä käynnistynytavautuminen kaikkialla Euroopassa.

Euroopan muutos on tänään osa kansainvälisen yhteisön syvällekäyvää murrosta. Tarvitsemme luovaa ja rehellistä arviota uusista oloista, haasteista ja asetelmista. Turvallisuuspolitiikassa on katsottava eteenpäin, ei jäätävä menneisyyden vangiksi. On toimittava yhdessä.

Maailmansotien jälkeen kansainvälinen yhteisö pääsi yksimielisyyteen Yhdistyneiden kansakuntien perustamisesta, mistä syksyllä tulee kuluneeksi 50 vuotta. YK:n monet ihanteet ovat kuitenkin toteutuneet puutteellisesti. Tärkein este tälle oli maailmanyhteisön sotilaallis-poliittinen kahtiajako. Kylmän sodan neljänä vuosikymmenenä perustettiin lukuisa määrä instituutioita ja organisaatioita, kuten Euroopan neuvosto, monet sotilaalliset järjestöt ja ETYK, joiden kehittämistä ja asemaa on nyt syytä arvioida perusteellisesti tavoitteena yhteisymmärryksen aikaansaaminen koko Euroopan kattavasta turvallisuusjärjestyksestä.

Aikakautemme suurimmat turvallisuushaasteet - väestön kasvu, massatuhoaseiden hallitsematon leviäminen, rikollisuus, ympäristön tuhoutuminen ja etniset ristiriidat - edellyttävät päättäväisyyttä uudistaa keinojamme hallita tätä muutosta ja vahvistaa turvallisuutta maailmanlaajuisesti.

On syntymässä uudenlainen ja monimutkainen kansainvälinen yhteisö. Liikkeellepanevana voimana on markkinatalouden ja demokratian vahvistuminen.

Poliittinen kilpailu kansainvälisessä yhteisössä tulee aina jatkumaan. Tämä on kuitenkin hallittavissa rauhanomaisesti paremmin kuin koskaan aiemmin ja se edellyttää, että kykenemme vahvistamaan ja noudattamaan YK:ssa ja ETYJ:ssä sovittuja yhteisesti hyväksyttyjä periaatteita ja toimintatapoja.

Meidän on luotava yhteistyöhön ja keskinäiseen riippuvuuteen nojaava maailmanyhteisö. Tällaisen yhteisön perustalla ovat alueelliset turvallisuusjärjestelmät, joista ETYJ on pisimmälle kehittynyt.

Suomen hallitus pitää Euroopan turvallisuuden vahvistamisen edellytyksenä kolmea tekijää:

Ensiksi, maanosan poliittisen ja taloudellisen yhdentymisen vakaata ja ketään syrjimätöntä kehitystä. Tähän voimme myötävaikuttaa aiempaa paremmin Euroopan unionin jäsenenä.

Toiseksi, ETYJ:n periaatteisiin nojautuvaa yhteistyövaraista turvallisuusjärjestystä.

Kolmanneksi, maanosan sotilaallisen vakauden kehittämistä sekä aseidenriisunnan että valtioiden yhteistyön pohjalta.

Euroopan turvallisuuden vahvistaminen ei saa tapahtua ketään vastaan, vaan kaikkien yhteisin toimin. Ratkaisevaa näiden toimien kehittämisessä on yhteisesti luotu arvio turvallisuuden tekijöistä, uhkista ja toimintastrategiasta.

On syytä selvittää, olisiko näiden tavoitteiden edistämiseksi perustettava uusi, korkeat vaatimustasot täyttävä eurooppalainen turvallisuuskysymysten tutkimuslaitos. Tällaisen laitoksen yhtenä tehtävä olisi laatia Euroopan turvallisuuskysymyksiä kattavasti käsittelevä ohjelma. Tutkimuslaitos voisi tarjota puitteet asiasta kiinnostuneiden tutkijoiden laaja-alaiseen yhteistyöhön. Tutkimuslaitoksen tulisi olla itsenäinen, mutta se voisi toimia

läheisessä yhteistyössä Euroopan unionin kanssa. Tutkimuslaitoksen tulisi niinikään olla yhteistyössä muiden alan tutkijayhteisöjen, viranomaisten sekä turvallisuusjärjestöjen, kuten ETYJ:n kanssa. Olemme valmiita tarjoamaan Helsinkiä laitoksen sijoituspaikaksi.

Toivon, että tänään Finlandia-talolla pidettävässä juhlaseminaarissa "Stability and Change" voitaisiin ennakkoluulottomasti tarkastella ETYJ:n aikaasaannoksia ja niitä mahdollisuuksia, joita prosessi tarjoaa maanosan moninaisen ja vaativan muutoksen rauhanomaiseksi hallitsemiseksi sekä yhteistyön kehittämiseksi.