TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE

YHDISTYNEIDEN KANSAKUNTIEN 50-VUOTISJUHLAISTUNNOSSA

NEW YORKISSA 24.10.1995

Yhdistyneiden Kansakuntien perustajilla oli visio maailmanlaajuisen kollektiivisen turvallisuusjärjestelmän perustamisesta. Muistaen 1930-luvun kokemukset he halusivat taata sen, että YK kykenisi päättäväiseen toimintaan rauhan ja turvallisuuden vahvistamiseksi, yhteistyöhön perustuvien ratkaisujen löytämiseksi sekä voimankäytön torjumiseksi.

Kylmä sota romutti tämän vision. Nyt meillä on historiallinen mahdollisuus luoda YK:sta jälleen sen alkuperäisten ihanteiden mukainen järjestö.

Maailmanjärjestö on kuitenkin heikentynyt peruskirjan edellyttämien maksujen valtaisten laiminlyöntien seurauksena. Olen syvästi huolestunut pyrkimyksestä YK:n alasajamiseen.

Tavaksi tuntuu tulleen arvostella YK:ta ja sen sihteeristöä. Olen työskennellyt YK:ssa ja tiedän, että maailmanjärjestössä toimii suuri määrä vastuuntuntoisia ja päteviä ammattilaisia arvostetun pääsihteerin johdolla.

Tänään maailma tarvitsee Yhdistyneitä Kansakuntia kansainvälisen muutoksen hallintaan ja edellytysten luomiseksi rauhalle ja jokaisen ihmisyksilön oikeuksien vahvistamiselle kestävän kehityksen tietä. Meidän velvollisuutemme on luoda tehokas seuranta Rion, Kairon ja Beigingin menestyksellisille konferensseille.

Enemmän kuin koskaan YK:n turvallisuusneuvostoa tarvitaan varmistamaan tuloksia tuottavia toimia rauhan hyväksi. Sellainen jäsenpohjaltaan edustava turvallisuusneuvosto, joka heijastaa tämän päivän maailman todellisuutta, takaa parhaiten neuvoston tehokkuuden. Suomi tukee turvallisuusneuvoston laajentamista pysyvillä jäsenillä kaikilta alueilta.

Kylmän sodan päättyminen antaa YK:lle uusia mahdollisuuksia kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden vahvistamiseen. Tämä on auttanut maailmanyhteisöä keskittymään yhteisen turvallisuuden uhkiin, joita ei voi ratkoa sotilaallisin keinoin.

Tämä on jo todellisuutta Euroopassa, joka oli kylmän sodan päänäyttämö. Tänään Euroopan unionista on tullut päätekijä luotaessa hyvinvointia ja vakautta koko maanosaan.

Pääsihteerin kaksi viimeisintä raporttia ovat laajalti olleet tärkeitä kansainvälisen keskustelun virittäjiä. Sekä rauhanohjelma että kehitysohjelma tarjoavat runsaasti ajatuksia kylmän sodan jälkeisen maailman haasteiden hallitsemiseen. Johtajina meidän velvollisuutemme on tehdä näistä ajatuksista todellisuutta.

Haluan kiinnittää huomiota yhteen pääsihteerin rauhanohjelman ehdotukseen. Pääsihteeri on esittänyt, että YK:lla tulisi olla omat nopean toiminnan joukot. Näitä rauhanturvajoukkoja tulisi voida käyttää äkillisesti syntyvissä kriisitilanteissa.

Tunnen henkilökohtaisesti suurta ymmärtämystä pääsihteerin huolia kohtaan. Oma kokemukseni YK:sta on vakuuttanut minut siitä, että kansainvälisellä yhteisöllä tulee olla kyky toimia nopeasti ja tehokkaasti kriisitilanteissa.

Olen vakuuttunut, että YK:n tulee luoda osana järjestön uudistumista tehokas, integroitu ja monikansallinen kriisinhallintakyky tällaisten tulevaisuuden haasteiden varalta.

Tämänastinen keskustelu on osoittanut, että lyhyellä tähtäimellä mahdollisesti kaikkein käytännöllisin tapa saavuttaa edistystä on kehittää olemassaolevia valmiusjoukkojärjestelyjä.

Valmiusjärjestelyt eivät kuitenkaan riittävästi takaa joukkojen saatavuutta. Meidän on ajateltava asiaa eteenpäin. Pohjoismainen rauhanturvatyöstä saatu kokemus tarjoaa hyvän lähtökohdan uudistukselle. Pohjoismaat ovat jo perustaneet kaksi yhteistä pataljoonaa, jotka toimivat menestyksellisesti entisen Jugoslavian alueella osana YK:n joukkoja.

YK:n ja ETYJin määräyksestä nopeasti lähetettävissä olevat, hyvin koulutetut ja varustetut joukot ovat tulevaisuudessa välttämättömiä vaativien humanitaaristen tai rauhanturvatehtävien hoitamiseksi. Suomen hallitus on parhaillaan valmistelemassa suomalaisen valmiusjoukon perustamista.

Ehdotan, että pääsihteeri nimittää arvovaltaisen henkilön selvittämään jo tehtyjen ehdotusten pohjalta käytännössä toimivaa ja poliittisesti järkevää ratkaisua YK:n kriisinhallintakyvyn vahvistamiseksi. Tällaisen henkilön tulee olla itsenäinen sekä hänen tulee omata laaja poliittinen ja sotilaallinen kokemus rauhanturvatyöstä. Ehdotuksen tulisi olla tulevan yleiskokouksen käytössä.

Viisi vuosikymmentä Yhdistyneet Kansakunnat on pyrkinyt vahvistamaan turvallisuutta sanan laajimmassa merkityksessä. Maailmanjärjestö on ollut innoituksen lähde ja vastalääke kyynisyydelle. Emme ehkä aina tunnusta sen työtä ja joskus jopa vähättelemme sitä. Silti emme tule toimeen ilman sitä.