TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN

PUHE HEIDÄN MAJESTEETTIENSA,

BELGIAN KUNINGAS ALBERT II:n JA KUNINGATAR PAOLAN

KUNNIAKSI JÄRJESTETYLLÄ JUHLAILLALLISELLA

PRESIDENTINLINNASSA 05.06.1996

Minulla on puolisoni kanssa suuri ilo toivottaa Teidät tervetulleiksi Suomeen. Suomen hallitus ja kansa yhtyvät tähän toivotukseen. Samalla haluan kiittää Teitä meille viime vuoden marraskuussa Brysselissä osoittamastanne suurenmoisesta vieraanvaraisuudesta.

Vierailumme Belgiaan ja lounas kanssanne kauniissa Laekenin Palatsissa ovat jääneet miellyttävinä muistoina mieliimme. Arvostamme suuresti sitä, että valtiovierailunne Suomeen toteutui näin nopesti. Näin minulla ja puolisollani on mahdollisuus vastavuoroisesti esitellä Teille omaa maatamme. Vierailunne osuu ajankohtaan, joilloin Suomen luonto on parhaimmillaan.

Suomen ja Belgian väliset suhteet ovat perinteisesti olleet erinomaiset. Maittemme yhteydet niin talouden kuin kulttuurinkin alueella ulottuvat pitkälle historiaan.

Teollinen yhteistyö alkoi jo 1700-luvulla, kun Walloniasta alunperin Ruotsiin muuttaneita perheitä kutsuttiin Suomeen työskentelemään maamme rauta- ja kuparitehtaissa. 1800-luvun puolivälissä wallonialaista tieto-taitoa käytettiin jälleen hyväksi, kun belgialaisia lasinpuhaltajia kutsuttiin maahamme opettamaan lasinpuhallustekniikkaa. Sittemmin suomalainen lasimuotoilu on tullut tunnetuksi eri puolilla maailmaa, mistä osakiitos lankeaa belgialaisille.

Myös kaupalliset suhteet ovat olleet tiiviit. Puutavarakauppaa käytiin vilkkaasti 1800-luvulla Bryggen ja Viipurin välillä. Ensimmäinen kauppasopimus Suomen ja Belgian välillä solmittiin vuonna 1924 ja kymmenen vuotta myöhemmin nähtiin tarpeelliseksi perustaa Belgialais-suomalainen kauppayhdistys edistämään liikemiesten välisiä kontakteja.

Nyt kun Suomi ja Belgia ovat molemmat täysimääräisesti mukana Euroopan unionin sisämarkkinoilla, ovat kaikki mahdollisuudet taloudellisen kanssakäymisen esteettömään harjoittamiseen avoinna.

Antwerpenin satama oli viime vuosisadalla - ja on edelleenkin - tärkeä kiintopiste suomalaislaivoille. Laivaliikenne Suomen satamista Antwerpeniin oli vuosisadan alkuun mennessä kasvanut jo niin vilkkaaksi, että suomalaisten merimiesten tueksi ja henkisen hyvinvoinnin edistämiseksi päätettiin kaupunkiin perustaa suomalainen merimieskirkko. Tämä kirkko aloitti toimintansa vuonna 1905 ja oli yksi ensimmäisistä ulkomaisista merimieskirkoista Belgiassa.

Suomen ja Belgian kulttuurien vuorovaikutuksella on samoin pitkät perinteet. Belgialainen taidemaalari ja keraamikko Alfred William Finch on tästä hyvä esimerkki. Hän muutti Suomeen vuonna 1897 ja asui maassamme kuolemaansa asti vuoteen 1930. Hänestä tuli tunnettu ja rakastettu taiteilija, jolla on ollut voimakas vaikutus erityisesti suomalaiseen muotoiluun ja keramiikkataiteeseen. Joitakin vuosia sitten Finchin töistä koottu näyttely oli menestyksellisesti esillä sekä Belgian kuninkaallisessa taidemuseossa että Suomen kansallisessa taidemuseossa Ateneumissa.

Tänään Suomella on kulttuurisopimukset sekä Flanderin että Wallonian alueiden kanssa. Kolme vuotta sitten Antwerpeniin perustettiin Suomen kulttuurikeskus tätä vuorovaikutusta edistämään. Viime syksynä Antwerpenin yliopistossa aloitettiin suomenkielen opetus. Opiskelijavaihto maittemme välillä on vilkasta ja eri tieteenaloilla on järjestetty runsaasti yhteisiä tapahtumia. Olemme iloisia tästä mielenkiinnosta maatamme kohtaan. Se osoittaa, että belgialaiset ovat ottaneet suomalaiset avosylin vastaan Euroopan unionin muodostamaan kansojen perheeseen.

Edellisestä valtiovierailusta Belgiasta Suomeen tulee kuluneeksi lähes 30 vuotta. Kuningas Baudouin ja kuningatar Fabiola vierailivat maassamme vuonna 1969. Kolmessakymmenessä vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon. Suomi ja Belgia ovat nyt lähempänä toisiaan kuin koskaan aikaisemmin maittemme historiassa.

Suomi liittyi Euroopan unioniin puolitoista vuotta sitten. Työskentelemme nyt rinnakkain yhteisten päämäärien hyväksi ja pyrimme edistämään maanosamme vakaata kehitystä, hyvinvointia ja turvallisuutta. Samalla Bryssel ja Belgia laajemminkin on tullut ja tulee yhä tutummaksi tuhansille suomalaisille, jotka asuvat tai käyvät siellä unionin asioissa.

Suomalaisille Belgia on oiva esimerkki pienestä maasta, joka on kyennyt monipuolisesti hyödyntämään integraation tarjoamat edut ja samalla tehokkaasti vaikuttamaan tämän integraation tulevien tavoitteiden muotoutumiseen.

Olen vakuuttunut siitä, että Teidän Majesteettienne valtiovierailu Suomeen luo uutta pohjaa maittemme välisille suhteille ja lisää entisestään suomalaisten mielenkiintoa Belgiaa kohtaan. Toivon, että vierailustanne muodostuu antoisa ja että voitte viedä mieluisia muistoja Suomesta mukananne Belgiaan.

Haluan kohottaa maljani Heidän Majesteettiensa Kuninkaan ja Kuningattaren terveydeksi sekä Belgian ja sen kansan menestykseksi.