Suomennos

TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE

ETYJ-HUIPPUKOKOUKSESSA LISSABONISSA 2.12.1996

Haluan lausua puheeni alussa vilpittömän kiitokseni isäntämaallemme Portugalille tehokkuudesta Lissabonin kokousten järjestämisessä samoin kuin sen lämpimästä vieraanvaraisuudesta.

Haluaisin myös todeta EU:n puheenjohtajan, Taoiseach John Brutonin puhuneen myös minun nimissäni.

Kun ETYK perustettiin neuvottelufoorumiksi kylmän sodan aikana yli kaksikymmentä vuotta sitten, mantereemme oli jakaantunut jyrkästi kahtia ja jakolinjaa ylittävää vuorovaikutusta oli vain vähän. Suomi ei yhtenä monista ollut tyytyväinen tilanteeseen. Syntyi Helsinki-prosessi.

ETYJ on ollut väline siinä prosessissa. Se loi kommunikaatioyhteyden eri valtioiden välille ja se tunkeutui yhteiskuntiin aiheuttaen niissä demokraattisen muutoksen.

Tämänpäivän Eurooppa jakaa yhteiset arvot. Demokratia ja oikeusvaltio voittavat alaa siellä, missä autoritatiivinen hallinto hallitsi.

Me olemme kuitenkin todistaneet hajoamisen ja sodan seuraukset mantereellamme. Perustavaa laatua olevia ihmisoikeuksia on rikottu. Sota on tuonut esiin ihmisen huonoimmat puolet. Uusia riskejä ja haasteita on noussut esiin. Ne vaativat kekseliäistä turvallisuudenhallintaa.

Nyt ETYJin alueella ei käydä avointa sotaa. Kuitenkin useat konfliktit odottavat yhä poliittista ratkaisuaan. Yltiönationalismi varjostaa yhä Eurooppaa. Meidän täytyy kaivaa rauhan perustukset tarpeeksi syvälle, jotta voisimme estää sellaisten konfliktien uudelleenpuhkeamisen.

Meillä on tänään paremmat mahdollisuudet kuin aikaisemmin luoda kestävä turvallisuus Euroopassa. Sotilaalliset uhat ylipäätänsä ovat merkittävästi vähentyneet. Tässä ETYJ on ollut tärkeä väline. Yhteistyörakenteet Euroopassa ovat moninaiset. Turvallisuuden ja vakauden tavoittelemiseksi on luotu kattaa ja yhtenäinen järjestely. Kansainvälinen voimainkoitos Bosniassa todistaa kansainvälisen yhteisön kyvystä yhdistää voimansa.

Tänään turvallisuus ei kata vain poliittista ja sotilaallista vakautta vaan myös ihmisoikeuksien kunnioittamisen, taloudellisen yritteliäisyyden yhdistettynä sosiaaliseen huolenpitoon, vastuullisen ympäristöpolitiikan ja kulttuurin monimuotoisuuden kunnioittamisen.

ETYJ on vuosien varrella kehittänyt suuren määrän keinoja yhteistoimintaan näillä aloilla. Se on yhä standardien ja normien luoja. Se auttaa konfliktien ehkäisemisessä ja ratkaisemisessa sekä konfliktinjälkeisessä jälleenrakennuksessa. Se antaa foorumin turvallisuusvuoropuhelulle. Ja se jatkaa sitoumusten toimeenpanon seurantaa.

Joustavuus on ollut avainasemassa ETYJin toiminnassa. Järjestö on pysynyt vapaana byrokraattisista rakenteista ja raskaista toimintamalleista. Siitä huolimatta sen toiminta on muuttunut yhä operatiivisempaan suuntaan. Sen tehtäväkenttä on laajentunut. Järjestö on yhä riippuvainen resursseista, joita osanottajavaltiot asettavat sen käyttöön. Tämän vuoksi meidän on varmistettava, ei ainoastaan sanoin vaan myös teoin, että järjestö voi luottaa jäsentensä aktiiviseen tukeen.

ETYJillä on keskeinen rooli turvallisuusyhteistyön hallinnassa. ETYJillä on hyvät mahdollisuudet tähän tehtävään, koska se nyt jo luo yhteisen turvallisuuden periaatteet ja rakenteet ja koska siihen kuuluvat kaikki Euroopan turvallisuudesta vastuussa olevat maat. Kiinnitämme erityistä huomiota ETYJin ja Euroopan neuvoston yhteistyöhön. Molemmat järjestöt edistävät demokraattista turvallisuutta Euroopassa. Läheistä yhteistoimintaa tarvitaan, jotta niukkoja resursseja voidaan tehokkaasti käyttää hyväksi.

Turvallisuusyhteistyön hallintaa voidaan kehittää loukkaamatta eurooppalaisten ja transatlantisten järjestöjen itsenäisiä rooleja. Meidän tulee asteittain luoda eri toimijoiden todellinen kumppanuus. Turvallisuusmallijulistus on askel kohti toimivaa yhteistä turvallisuusaluetta.

Sotilaallisen turvallisuuden alalla on viime vuosina edistytty huomattavasti. TAE-sopimuksen toimeenpano on ollut tärkeä tekijä turvallisuuden vahvistamisessa avoimuuden ja läpinäkyvyyden kautta. Suomi on tyytyväinen sopimuksen vaikutuksiin, jotka lisäävät ennustettavuutta, rajoituksia ja pidättyvyyttä. Tätä tulisi lisätä meneillään olevassa sopeuttamisprosessissa. Me toivotamme tervetulleeksi myös sen maltillisuuden, joka ohjaa puolustuspolitiikkaa tämän päivän Euroopassa.

NATOn rauhankumppanuus on tärkeä tekijä rauhan ja vakauden saavuttamisessa maanosassamme. Sen anti on erityisen selvä kansainvälisen IFOR-operaation tehokkaassa toimeenpanossa Bosniassa. Kannatamme ohjelman edelleen kehittämistä.

Tämä huippukokous hyväksyy uusia aseistuksen valvontaan ja luottamuksen lisäämiseen tähtääviä toimia. Suomi tukee aktiivisesti sellaisia aseistuksen valvontaan ja sotilaallisen luottamuksen lisäämiseen tähtääviä toimia, jotka auttavat ennustettavuutta ja pitävät sotilaallisen toimeliaisuuden alhaisena.

Kunkin maan oikeus itse valita ja muuttaa turvallisuusjärjestelynsä on yhteisen turvallisuuden perustavaa laatua oleva periaate. Tänään yhteistyövaraiset rakenteet Euroopassa ovat muutoksen alaisia. Uusi tilanne edellyttää muutoksia ja sopeutumista.

Euroopan unioni valmistautuu uudistumisen ja laajentumisen seuraavaan vaiheeseen. Uskomme tämän tuovan antinsa koko Euroopan hyvinvointiin ja vakauteen. Ninpä EU:n kansainvälistä roolia on vahvistettava.

NATOn avautuminen heijastaa Euroopan uutta tilannetta. On tärkeää, että tämä prosessi lisää vakautta eikä luo uusia jakolinjoja. Tässä suhteessa NATOn ja Venäjän tulevat suhteet ovat keskeisellä sijalla. Uusien järjestelyjen tulisi lisätä vakautta ja turvallisuutta koko Euroopassa eikä vähentää minkään valtion tai alueen turvallisuutta.

Neuvotteluratkaisu Vuoristo-Karabahin konfliktissa on jatkuva haaste ETYJille. Ratkaisu voidaan saada aikaan vain kaikkien konfliktin osapuolten elintärkeiden etujen tasapainoisella huomioon ottamisella. Tämä edellyttää osapuolten välisiä suoria keskusteluja.

Ratkaisun piirteet ovat alkaneet hahmottua. Jopa useimmat yksityiskohdat on muotoiltu. Kompromissihalukkuus on valtiomiestaidon lopullinen koetinkivi.

Menneen kahdeksantoista kuukauden ajan Suomi on ollut Minskin ETYJin prosessin yhteispuheenjohtaja. Kautemme lähestyy nyt loppuaan. Suostuimme yhteispuheenjohtajuuteen varmistaaksemme yhdessä Venäjän kanssa, että ETYJin periaatteet pannaan toimeen tärkeällä Etelä-Kaukasuksen alueella. Suomella on ollut läheinen ja hedelmällinen yhteistyö toisen yhteispuheenjohtajan Venäjän kanssa. Olemme kiitollisia EU-partnereillemme ja Yhdysvalloille niiden tuesta.

Haluan onnitella Sveitsiä järjestömme erinomaisesta puheenjohtajuudesta kuluneena vuonna. Olen iloinen voidessani toivottaa pohjoismaan ja EU-partnerin Tanskan ETYJin peräsimeen. Voimme luottaa siihen, että ETYJ on hyvissä käsissä vuonna 1997.