TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE POHJOISMAISET LÖYTÖRETKEILIJÄT -NÄYTTELYN AVAJAISISSA 19.1.1996

Onnittelen Pohjoismaiden ministerineuvostoa sen johdosta, että se on valinnut skandinaaviseksi käyntikortiksi Eurooppaan näyttelyn pohjoismaisista löytöretkeilijöistä. Aiheen valinta vahvistaa myönteistä mielikuvaa Pohjoismaista. Näyttely on esillä useiden maiden huomattavissa kulttuurilaitoksissa. Näin se liittyy kiinteästi asianomaisten maiden kulttuurielämään. Suomalaisena olen ylpeä siitä, että näyttelyn tuotantovastuu annettiin Suomeen tiedekeskus Heurekalle. Toivotan näyttelylle menestystä.

On tärkeää, että myönteinen mielikuva Pohjoismaista yhtenä kokonaisuutena vahvistuu kaikissa Euroopan maissa, mutta erityisesti Euroopan unionin jäsenmaissa. Tämä tehtävä on entistä haasteellisempi nykyisessä varsin uudessa tilanteessa, jossa Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat unionin jäseniä, mutta Islanti ja Norja ovat sen ulkopuolella. Informaatio Pohjoismaiden historiasta ja elinoloista sekä pohjoismaisista arvoista hälventää väärinkäsityksiä ja epäluuloja sekä kasvattaa ymmärtämystä toisia kulttuureja kohtaan. Täten vahvistetaan myös uuden, laajemman eurooppalaisen yhteistyön perustaa.

Kokemuksesta tiedämme, että kulttuurivaikutteet ovat ilman erityisiä ponnistuksia aina siirtyneet Euroopan keskuksista tänne Pohjolaan. Pohjoismaiden vaikutus Eurooppaan ei ole yhtä itsestään selvää. Jos haluamme antaa jotain muulle maailmalle, meidän on ensin varmistettava, että se on riittävän arvokasta. Sen jälkeen joudumme vielä tekemään uutterasti työtä viestin perille saattamiseksi. Pohjoismailla on paljon annettavaa maailmalle: pohjoismaisen hyvinvointivaltion ihanne ja oikeusvaltion periaatteet sekä pohjoismainen, yksilökeskeinen demokratia.

Onnitellessani Pohjoismaiden ministerineuvostoa näyttelyn aihevalinnasta teen sen vakuuttuneena siitä, että juuri tämä aihe mitä suurimmalla todennäköisyydellä herättää kiinnostusta Pohjoismaita kohtaan ja vahvistaa niiden myönteistä kuvaa niissä eurooppalaisissa keskuksissa, joissa näyttely on esillä. Pohjoismaisen kulttuuriyhteisön tunnetuksi tekeminen edistää osaltaan ymmärtämystä muita kulttuureja kohtaan Euroopassa. Toistensa ymmärtäminen ja molemminpuolinen kunnioitus ovat kestävän rauhan ja yhteistyön perusteita maanosassamme.

Pohjoismaisella yhteistyöllä on pitkät perinteet ja se on aina nauttinut kaikkien kansankerrosten laajaa tukea. Pääosiltaan pohjoismainen yhteistyö tapahtuu monilla epävirallisilla foorumeilla kuten erilaisissa kansalaisjärjestöissä ja muilla ihmisten välisillä suorilla yhteyksillä. Yhteinen pohjoismainen kulttuuriperintö ja samanlainen yhteiskuntajärjestys sekä kielellinen yhteys ovat edesauttaneet sitä, että pohjoismainen yhteistyö on luonnollista, muotovapaata ja helppoa. Sellaisena se kelpaa esimerkiksi kenelle tahansa. EU-jäsenyyden oloissakin pohjoismaisella yhteistyöllä on itseisarvonsa. Pidän tervetulleena pohjoismaisen identiteetin vahvistumista ja toivon tämän näyttelyn osaltaan sitä edistävän.

Ihmiset ja aatteet, jotka siirtyvät yli rajojen muuttavat historian kulkua. Tämän päivän maailmassa on uuden tietämyksen siirtyminenerityisen merkittävää. Menneiden aikojen suuret tutkimusmatkailijat ja löytöretkeilijät ovat ylittäneet sekä ulkoisia että sisäisiä rajoja: tehtävä on usein edellyttänyt suuria henkilökohtaisia uhrauksia. Tutkimusmatkan tai löytöretken menestyksellinen suorittaminen on vaatinut suurien vaarojen ja hankaluuksien voittamista ja on vaatinut paljon rohkeutta ja itsekuria. Kaikki hankkeet eivät ole päättyneet onnellisesti.

1700-luvulta alkaen pohjoismaiset löytöretkeilijät ovat pääasiallisesti seuranneet Linnén periaatteita ja etsineet hyödyllistä tietoa tai kaupallisesti arvokkaita tuotteita. Monet ovat olleet tieteenharjoittajia, jotka ovat keränneet tieteellisiä näytteitä ja aineistoa. Tohtori Thor Heyerdahlin ansiokas toiminta on hyvä esimerkki pohjoismaisen löytöretkeilijäperinteen jatkumisesta aina meidän päiviimme asti.

Julistan Pohjoismaiset löytöretkeilijät -näyttelyn avatuksi.