Suomennos

Tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren puhe Suomalais-liettualaisen kauppakamarin talousseminaarissa Vilnassa 17.1.1996

Vierailin Vilnassa keväällä 1992 ja asuin tuolloin tässä samassa hotellissa. Muistan hyvin silloisen tilanteen - Liettuan palautettu itsenäisyys oli saanut kansainvälisen vahvistuksen ja maa oli vaikeuksien keskellä päättäväisesti luomassa uusia yhteiskunnallisia rakenteita ja etsimässä paikkaansa kansainvälisessä yhteisössä. Ulkomaiset yhteydet olivat vähäisiä enkä muistaakseni tavannut tässä hotellissa asuessani ainuttakaan suomalaista liikemiestä.

Nyt, lähes neljän vuoden jälkeen on ilo olla Suomen presidenttinä jälleen Vilnassa. Olen voinut todeta muutosten mittasuhteet. Liettuan demokratia on vakiintunut ja maa on kansainvälisen yhteisön täysivaltainen jäsen. Myös alueellinen viitekehys on muuttunut. Suomi ja Ruotsi ovat Euroopan unionin jäseniä ja unioni on näin tullut Baltian rajoille. Baltian maat ovat jo jättäneet jäsenanomuksensa ja valmistautuvat parantamaan edellytyksiään jäsenyyteen.

Me olemme johdonmukaisesti tukeneet Liettuan ja muiden Baltian maiden EU-pyrkimyksiä. Tässä seminaarissa on hahmoiteltu keinoja taloudellisen yhteistyön kehittämiseksi. Yhdistyneenä Euroopan unionin, kansainvälisten järjestöjen ja laitosten jo monipuolisiin ohjelmiin aloillla, joissa Suomi on myöskin mukana, tämä kahdenkeskinen yhteistyö samalla tähtää Liettuan osallistumiseen yleiseurooppalaiseen taloudelliseen ja poliittiseen yhteistyöhän. Te ette ole täällä ainoastaan kehittämässä oman yrityksenne toimintaa Liettuassa - te samalla rakennatte siltaa Liettuan sekä Suomen ja myös Euroopan välille.

Suomen ja Liettuan kauppa jatkoi kuluneena vuonna edelleen kasvuaan, vaikka kasvuvauhti ei ollutkaan aivan edellisen vuoden tasoa. Kauppaa säätelee unionin ja Liettuan vapaakauppasopimus. Kun Liettua etenee vapaakaupan esteiden poistamisessa, tämä osaltaan lisää kaupan mahdollisuuksia.

Kaupassa ja taloudellisessa yhteistyössä on käyttämätöntä potentiaalia. Tehtävämme on nyt saada uudet mahdollisuudet esiin ja poistaa olemassaolevat esteet. Meillä Suomessa on eräällä taloutemme perusalalla eli metsäteollisuudessa kokemusta, jonka uskon kiinnostavan teitä liettualaisia. Metalli- ja koneenrakennusteollisuutemme voi tarjota - ja on jo sitä tehnytkin - yhteistyömahdollisuuksia esimerkiksi energiatalouden, ympäristöteknologian ja liikenteen aloilla. Suomalainen telekommunikaatioteknologia on teille jo tuttua. Rakentaminen ja rakennusteollisuus on eräs tärkeä ala, jolla jo onkin saatu paljon aikaan. Kaiken kaikkiaan yhteistyöpotentiaalia on runsaasti.

Tutustuttuani suomalaisten yritysten toimintaan täällä olen voinut vakuuttua niiden vakavista, pitkäaikaisista pyrkimyksistä. Kaupallisissa kulttuureissamme on luonnollisesti eroja. Vain perusteellinen tutustuminen toiseen osapuoleen, sen kokemuksen ja toimintatapojen tunteminen voi muodostaa pohjan menestykselliselle yhteistyölle. Tässä mielessä en voi olla korostamatta koulutuksen merkitystä. Tätä tapahtuu mm. Suomen avustusohjelmien puitteissa ja myös yksittäisten yritysten toimesta.

Yli sadan yrityksen osallistuminen Suomen ja Liettuan kauppayhdistyksen työhön Suomessa, noin neljäkymmentä täällä paikalla toimivaa suomalaista yritystä, ml. tänne perustetut edustustot ja toimipisteet sekä suomalaisten kauppakilta todistavat osaltaan yhteistyön merkittävistä tuloksista.

Yhteistyö ei kuitenkaan ole aina ongelmatonta. Tiedän täällä esimerkiksi ajateltavan huolestuneina, että suomalaisten tarjoama moderni teknologia, nykyaikaiset työ- ja tuotantomenetelmät voivat viedä ihmisten työpaikkoja. Toisaalta on syytä korostaa, että resurssien entistä parempi hyödyntäminen lisää tuotantoa ja luo uusia työpaikkoja. Suomalaiset yritykset ovat myös valmiita työllistämään. Teillä on ammattitaitoista työvoimaa ja meillä kiinnostusta käyttää sitä.

Mainitsin yrityksiemme pitkän aikavälin suunnitelmat. Tätä varten tarvitaan ennakoivuutta, varmuutta tulevasta kehityksestä. Jos yritys on suunnitellut taloudellisen toimintansa esim. tietyn veroprosentin ja tiettyjen maksujen varaan, olisi toivottavaa, ettei sääntöjä muutettaisi harkitsemattomasti. Ennakoitavuus luo varmuutta, ja lisää edellytyksiä pitkäaikaiseen toimintaan.

Erityisen tärkeää on molemminpuolinen, nopea ja tehokas informaation vaihto olemassaolevista mahdollisuuksista, yritysten toiveista ja pyrkimyksistä. Kilpailu yritysmaailmassa on kovaa ja vain aktiivisella, ja jopa aggressiivisella informaatiolla päästään eteenpäin. Tiedän, että Liettuassa on kiitettävällä tavalla luotu eri puolille informaatiokeskuksia edistämään kaupallisia kontakteja. Yritystasolla on edistytty, mutta valtiotasolla on vielä tarpeen lisätä ponnisteluja. Mm. yksityistämisprosessinne edistymistä koskevat tiedot ovat yhteistyön kannalta yrityksille tärkeitä. Me Suomessa ymmärrämme Liettuan vielä läpikäymän siirtymäajan mukanaantuomat vaikeudet. Haluaisimme silti korostaa vakaiden ja ennustettavien olosuhteiden merkitystä liiketoiminnalle. Olen ymmärtänyt, että viime aikoina suomalaisille liikemiehillä ei ole tässä suhteessa ollut valittamista. Uskon, että tämä suuntaus tulee säilymään ja vahvistumaan. Kun Liettua kehittää hallintojärjestelmiään tämän myöstä myös mahdollisesti esiintyvä hallinnon monimutkaisuus, byrokratia, saadaan vähenemään.

Olen yllä hahmoitellut taloudellisen yhteistyömme potentiaalia ja puuttunut myös eräisiin esteisiin sen tiellä. Toimivat puitteet yhteistyölle on kuitenkin luotu. - Haluaisin tässä yhteydessä vielä mainita joulukuussa 1995 allekirjoitetun Suomen hallituksen 50 miljoonan markan suuruisen rakennesopeutusluoton. Nyt on teidän tehtävänne, arvoisat liettualaiset ja suomalaiset liikemaailman edustajat, jatkaa käytännön työtä. Toivotan teille menestystä tässä työssä Suomen ja Liettuan suhteiden sekä alueellisen ja eurooppalaisen yhteistyön hyväksi.