PUHE JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ

UKRAINAN PRESIDENTIN LEONID KUTSHMAN KUNNIAKSI; Helsinki 8.2.1996

Minulla on ilo ja kunnia toivottaa Teidät tervetulleiksi. Teidän virallinen vierailunne, joka on ensimmäinen itsenäisen Ukrainan valtionpäämiehen vierailu Suomeen, kruunaa maittemme välisten hyvien ja ongelmattomien suhteiden kehityksen. Samalla se vahvistaa siteitämme tulevaisuuden yhteistyölle niin kahdenvälisellä kuin kansainvälisellä tasolla.

Vaikka olette nyt ensimmäistä kertaa Suomessa, Herra Presidentti, meillä on ollut mahdollisuus tavata jo muutamaan otteeseen kansainvälisissä yhteyksissä. Maittemme välinen vierailuvaihto ja yhteydet ovat muutenkin jatkuvasti kasvaneet. Varapääministeri Osyka vieraili Suomessa viime vuoden kesäkuussa ja meillä oli ilo osoittaa vieraanvaraisuutta ulkoministeri Udovenkolle elokuussa. Kiovassa kävi ulkoministeri Haavisto vuoden 1994 marraskuussa. Tapasitte edeltäjäni, presidentti Mauno Koiviston Kiovassa syyskuussa.

Presidentti Koivisto oli itse asiassa myös vuoden 1992 toukokuussa ensimmäinen länsimainen valtionpäämies, joka teki Kiovaan virallisen vierailun Ukrainan itsenäistyttyä. Suomella on entisen Neuvostoliiton alueella naapurimaittensa Venäjän ja Baltian tasavaltojen lisäksi suurlähettilään johtama suurlähetystö vain Kiovassa. Sekin kertoo siitä arvostuksesta, jonka annamme suhteillemme Ukrainan kanssa.

Suomella ja Ukrainalla on paljon yhteistä, minkä pohjalta voimme rakentaa ja kehittää uudelleen hyviä suhteitamme. Suomi avasi ensimmäistä kertaa edustustonsa Kiovaan jo vuonna 1918. Silloisen Suomen edustajan, Herman Gummeruksen aika Ukrainassa jäi valitettavan lyhyeksi. Tämän päivän itsenäisen Ukrainan kehitykselle on aivan erilaiset edellytykset. Teidän kaudellanne, Herra Presidentti, Ukrainan taloudellinen ja poliittinen uudistuskehitys on päässyt vauhtiin ja Ukraina on vakiinnuttanut asemansa Euroopan valtioiden joukossa.

Ukrainasta tuli viime vuonna Euroopan neuvoston jäsen. Tämä on selkeä tunnustus siitä, että Ukraina on sitoutunut noudattamaan neuvoston jäsenten kunnioittamia demokraattisia arvoja. Ukrainan ja Euroopan unionin välillä on juuri tullut voimaan väliaikainen kumppanuussopimus. EU:n ja Ukrainan välisen varsinaisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen ratifiointiprosessi on meneillään unionin jäsenmaissa. Lisäksi Ukraina on vahvistanut asemaansa kansainvälisenä toimijana osallistumalla ensin YK:n rauhanturvatoimintaan entisessä Jugoslaviassa ja nyt panostaen rauhan ylläpitämiseen osana kansainvälisiä joukkoja tällä Euroopan vakauden kannalta niin tärkeällä alueella.

Ukrainan päätös liittyä ydinsulkusopimukseen ja ydinaseiden purku ja poisto Ukrainan maaperältä kuluvan vuoden loppuun mennessä, mahdollisesti jopa aiemminkin ovat merkittävä askel kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden kannalta. Maanosammeturvallisuusarkkitehtuuri on muotoutumassa uuteen, rauhanomaisempaan suuntaan. Ukrainan ja NATO:n välillä on sovittu laajasta yhteistyöstä rauhankumppanuusohjelman puitteissa, johon Suomikin osallistuu. Lisäksi Ukraina ja Suomi tekevät jatkuvasti työtä Euroopan vakauden puolesta Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön puitteissa. ETY-järjestöllä, jota perustettaessa kaksikymmentä vuotta sitten Suomella oli mahdollisuus kantaa oma kortensa Euroopan rauhanomaisen kehityksen kekoon, on edelleenkin tärkeä rooli maanosamme kattavana yhteistyöjärjestönä.

Suomen ja Ukrainan välisiin suhteisiin tuli vuoden 1995 alussa uusi ulottuvuus, kun Suomesta tuli Euroopan unionin jäsenvaltio. Euroopan unionin kauppapolitiikka ohjaa nyt maittemme välisiä taloudellisia suhteita. EU:n tarjoamasta kehyksestä on meille molemmille vain hyötyä pyrkiessämme kasvattamaan kauppavaihtoamme. Suomi tukee myös Ukrainan pyrkimyksiä liittyä Maailman kauppajärjestöön. Samalla seuraamme toiveikkaana Ukrainan sisäistä taloudellista kehitystä, jonka myötä suomalaisilla yrityksillä on kasvavia mahdollisuuksia ja kiinnostusta Ukrainan markkinoita kohtaan. Suomi arvostaa myös Ukrainan päätöstä sulkea Tshernobylin ydinvoimala vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Joulukuussa allekirjoitettu EU- ja G7 -maiden sekä Ukrainan välinen yhteinen julistus edisti tämän päätöksen toteuttamista merkittävällä tavalla. Euroopan unionissa arvostetaan Teidän panostanne, Herra Presidentti, ydinvoimalan sulkemista koskevan vaikean kysymyksen edistämisessä.

Ukrainalla on avainasema itäisen Euroopan taloudellisessa ja demokraattisessa kehityksessä. Suomi tukee omalta osaltaan Euroopan unionin jäsenmaana taloudellista ja demokraattista uudistusprosessia Ukrainassa. Te, Herra Presidentti, olette vakuuttanut Euroopan unionin ja minut henkilökohtaisesti uudistustahdostanne ja mahdollisuuksistanne viedä nämä Ukrainan tulevaisuuden kannalta niin tärkeät muutokset läpi kansan Teitä kohtaan tunteman luottamuksen ja selkeälinjaisen politiikkanne turvin.

Tänään katsoessamme yhteiseen eurooppalaiseen tulevaisuuteemme näemme maanosamme suurten mullistusten vähitellen olevan selkiintymässä. On yhteisten etujemme mukaista, että Euroopan uudet, muotoutumassa olevat rakenteet ja turvallisuusjärjestelyt eivät rajaa ketään ulkopuolelle. Suomen ja Ukrainan turvallisuus on parhaiten taattu yhtenäisessä Euroopassa, jossa ei ole vanhoja eikä uusia jakolinjoja.

En malta olla lopuksi ilmaisematta iloani siitä, Herra Presidentti, että olemme vihdoin saaneet Teidät vieraaksemme. Tiedän kiireisen aikataulunne: viime vuonna ehditte käydä Euroopan ja Yhdysvaltain lisäksi Etelä-Amerikassa ja Kiinassa. Täällä Suomessa olemme jo tämän ensimmäisen vierailupäivän aikana ehtineet keskustella hyvässä ja rakentavassa hengessä useista maittemme suhteita koskevista ja kansainvälisistä kysymyksistä. Huomenna meillä on mahdollisuus jatkaa näitä mielenkiintoisia keskusteluja hieman epävirallisemmassa muodossa, kun lennämme Lappiin tutustumaan maamme pohjoisimpaan kolkkaan.

Nostan maljani Ukrainan ja sen kansan kunniaksi, Suomen ja Ukrainan hyvien suhteiden sekä Teidän, Herra Presidentti, ja Rouva Kutshman henkilökohtaiselle onnelle ja menestykselle.