TASAVALLAN PRESIDENTIN PUHE

VUODEN 1996 VALTIOPÄIVIEN AVAJAISISSA

7.2.1996 EDUSKUNNASSA

Suomalaisen yhteiskunnan suuri murros jatkuu. Samaan aikaan kansainvälinen yhteisö pyrkii eroon historiallisesta vastakkainasettelusta ja luomaan edellytykset kestävälle rauhalle.

Tällaisissa muutoksen oloissa on ensiarvoista, että maamme poliittinen järjestelmä on kestävällä pohjalla. Kansalaisten on voitava tuntea, että poliittinen järjestelmä toimii heidän edustamiensa arvojen ja toivomusten mukaisesti.

Viime vuoden keväällä muodostettiin maahamme ripeästi laajapohjainen enemmistöhallitus. Kansanvallan uskottavuuden kannalta on tärkeää, että hallitukset istuvat koko vaalikauden.

Hallitus on tarttunut muutoksen haasteisiin ennakkoluulottomasti ja asettanut päätavoitteekseen työllisyyden ratkaisevan parantamisen. Kaksivuotisen tulopoliittisen sopimuksen aikaansaaminen oli tässä tärkeää. Samalla rakennemuutosta pyritään ohjaamaan niin, ettei yhteiskuntaan synny alueellisia vastakohtaisuuksia. Tällaiselle politiikalle uskon löytyvän tukea laajalti.

Työttömyys on edelleen meidän kaikkien päällimmäinen huolenaihe. Yhteisvastuun ilmapiiri, ei pessimismi, on se henkinen ravinto, jota tarvitsemme. Nyt on osoitettava rintamakestävyyttä.

Tulevaisuuden suunnittelu on tänään äärimmäisen vaativa haaste. Ylioppilaslehdessä päätoimittaja Jarno Forssell toteaa: "Tulevaisuudessa kaikki on mahdollista, eikä mitään vaihtoehtoa voida sulkea ennakolta pois. Muutokseen pitää varautua - jos ei muuten, niin ainakin säilyttämällä joustavuus muuttaa suunnitelmia tilanteen vaatiessa".

Vaikka Forssell arvioi ennen muuta yliopistonsa tulevaisuutta, sitä voidaan pitää laajemmminkin koko yhteiskunnallisen kehityksen arvioimisen lähtökohtana.

Talouskasvu eri puolilla maailmaa vaihtelee merkittävästi. Taloudellisen kehityksen ennakoiminen on yhä vaikeampaa. Tästä on saatu kokemuksia viime kuukausina Euroopasta ja Yhdysvalloista. Talousennusteita on jouduttu tarkistamaan ilman kovin selkeitä syy-yhteyksiä.

Euroopan yhdentyminen jatkuu ennen muuta Euroopan unionin laajentumisprosessina. Suomi on ensimmäisten jäsenyyskuukausien aikana voinut osaltaan vaikuttaa merkittävästi siihen, että unioni on omaksunut pohjoiset kysymykset ja laajentumisen keskeisiksi tavoitteiksi.

Euroopan unionin, IVY-maiden ja Mongolian ns. TACIS-yhteistyöohjelman hyväksyminen Suomen esittämässä muodossa on kannaltamme tärkeä saavutus. Teimme sen eteen työtä ennen muuta Eurooppa-neuvoston kokouksessa Madridissa.

Itämerestä on tullut Euroopan unionin sisämeri. Unionin on määrätietoisesti luotava edellytykset alueen kestävälle vakaudelle. Se vaatii taloudellista lisäpanostusta ja eri toimien parempaa yhteensovittamista.

Suomi ja muut pohjoismaat tukevat Latvian, Liettuan ja Viron pyrkimyksiä tiiviimpään osallistumiseen kohti Euroopan jatkuvaa yhdentymistä. Tämä prosessi on nähtävä olennaisena osana koko Euroopan turvallisuusrakennetta, joka hyödyntää yhteistyömahdollisuuksia Pohjois-Euroopan, Itämeren ja Barentsin alueilla.

Euroopan unioni valmistautuu Torinossa maaliskuun lopulla alkavaan hallitusten väliseen konferenssiin. Hallitus antaa siitä eduskunnalle kohta selonteon. Euroopan unionin tulee 1990-luvulla varmistaa toimintakykynsä, jotta unionin laajentuminen saadaan toteutetuksi. Toisaalta unionin on muodostuttava kansalaisten aidoksi yhteisöksi. Vain näin se voi kehittyä yhä läheisemmäksi liitoksi Euroopan kansojen kesken kuten unionin perustamissopimukset tavoitteen määrittelevät.

Euroopan unioni on maanosamme keskeinen vakaustekijä. Unionin tulee kehittää edelleen kansainvälistä rooliaan. Olemme valmiit kehittämään unionin päätöksentekoa ja rakenteita selkeän tavoitemäärittelyn ja tasavertaisuuden pohjalta.

Suomen tavoitteiden kehittäminen Euroopan unionissa on käynnistynyt hyvin. Tätä on edesauttanut eduskunnan aktiivinen myötävaikutus.

Entisen Jugoslavian sodan päättyminen avaa uuden vaiheen Euroopan turvallisuusjärjestelmän rakentamisessa. Suomi osallistuu sekä sotilaallisella että siviilipanoksella Bosnian rauhanratkaisun täytäntöönpanoon. Se on mittava haaste koko kansainväliselle yhteisölle. Samalla se on toimiva esimerkki rauhankumppanuuden toteutumisesta.

Hallitus ja eduskunta saivat avoimen ja vastuuntuntoisen keskustelun jälkeen ripeästi aikaan päätökset, jotka tekevät mahdolliseksi suomalaisen yksikön lähettämisen Bosniaan osallistumaan NATO:n johtamaan rauhanturvaamis- ja täytäntöönpano-operaatioon.

Toimintamme jatkaa suomalaista rauhanturvaamisperinnettä ja osoittaa kykymme sopeutua uusiin vaatimuksiin. Suomalainen joukko tarvitsee ja saa vaativassa tehtävässään kaiken tuen kotimaasta. Balkanin rauha on koko Euroopan, myös Suomen, yhteinen asia.

Suuri haaste kansainväliselle yhteisölle on varmistaa Bosniaan kohdistettavien siviilitoimenpiteiden riittävyys ja oikea-aikaisuus.

Venäjän yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikeudet ja väkivalta Kaukasuksella korostavat tarvetta Venäjän ja muun Euroopan yhteyden lujittamiseen. Venäjän hyväksyminen Euroopan neuvoston jäseneksi osoittaa, että demokratian vahvistumista Venäjällä halutaan tukea vakaan Euroopan olennaisena osana.

Lähialueyhteistyön yhteensovittamista on nopeasti tehostettava, jotta kaikkia rahoituslähteitä voidaan käyttää täysimääräisesti hyväksi.

Kestäviksi osoittautuneiden perustuslakiemme juuret ovat vuosisatoja vanhat ja nykyisten perustuslakien keskeiset lähtökohdat paljolti peräisin jo itsenäisyyttämme edeltäneeltä ajalta. Lukuisilla osittaisuudistuksilla on pyritty vastaamaan uusien olosuhteiden vaatimuksiin ja tavoiteltu kansanvaltaisen hallitusjärjestelmän vahvistamista.

Yli kaksi vuosikymmentä jatkuneessa valtiosääntöuudistusten valmistelussa on nyt asetettu tavoitteeksi yhtenäisen ja selkeän perustuslain säätäminen. Tarkoituksena on korjata ja huoltaa valtiosääntöämme sen perusteita muuttamatta.

Valtiollisen vallan käytön traditioon kuuluu meillä käsitys hallituksen ja kansan yhteenkuuluvuudesta sekä vaatimus ylimpien valtioelinten keskinäisten suhteiden tasapainosta, vallankäytön valvonnasta ja vastuusta.

Jos perustuslakiuudistuksen tavoitteista vallitsee riittävä yksituumaisuus, mahdollisuudet ovat hyvät sellaisen lopputuloksen saavuttamiseen, jota myös vahva kansalaismielipide voi tukea.

Arvoisat Kansanedustajat,

Toivotan eduskunnalle menestystä työssään ja julistan vuoden 1996 valtiopäivät avatuiksi.