TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAARI

SUOMEN SHANGHAIN-PÄÄKONSULINVIRASTON AVAJAISTILAISUUDESSA 18.04.1996

On suuri ilo juhlistaa Suomen pääkonsulinviraston avaamista Shanghaihin. Päätös konsulaatin perustamisesta on syntynyt niiden vaatimusten pohjalta, joihin maidemme suhteiden jatkuva tiivistyminen - ei vähiten kaupan ja talouden alalla - on johtanut. Pääkonsulin viraston avaaminen korostaa Shanghain kasvavaa merkitystä Kiinassa.

Suomen tasavalta on Kiinan kansantasavallan vanhoja ystäviä. Maidemme väliset diplomaattiset suhteet on solmittu vuonna 1950. Niin kaupallis-taloudelliset kuin kulttuurisuhteet lähtivät heti vireästi käyntiin. Rouva Sylvi Kekkosen johtama kulttuurivaltuuskunta vieraili Kiinassa vuonna 1953. Seuraavana vuonna Suomi sai vastaanottaa ensimmäiset viralliset vierailijat Kiinasta, kun varaministeri Lei Renminin johtama kauppavaltuuskunta saapui maahamme.

Kiinan uudistus- ja avoimuuspolitiikan myötä maidemme väliset suhteet vilkastuivat huomattavasti. Suomen pää- ja ulkoministerit vierailivat Kiinassa 1980-luvun puolivälissä, ja vuonna 1988 toteutui ensimmäinen valtiovierailu kunnioitetun edeltäjäni, presidentti Mauno Koiviston, matkustaessa Kiinaan. Kiinan kansantasavallan presidentti Jiang Zemin suoritti valtiovierailun Suomeen viime vuoden heinäkuussa. Suomessa ovat käyneet myös pääministeri Li Peng ja kansallisen poliittisen neuvoa-antavan kokouksen puheenjohtaja Li Ruihuan.

Maidemme väliset suhteet ovat olleet hyvät ja luottamukselliset huolimatta niistä monista muutoksista, jotka ovat maanosiamme ja koko kansainvälistä järjestystä kuluneiden neljän vuosikymmenen aikana kohdanneet.

Suomen suhteet Kiinaan ovat myös osa Euroopan unionin ja Kiinan välisten suhteiden kokonaisuutta. Jäsenyys Euroopan unionissa on lisännyt Suomen mahdollisuuksia laajentaa ja syventää suhteitaan Aasian valtioihin. Euroopan unionin komission tiedonannossa Kiinan ja Euroopan suhteiden politiikasta pitkällä tähtäyksellä todetaan, että Euroopan suhteet Kiinaan ovat väistämättä kulmakivi Euroopan ulkosuhteissa Aasiaan. Euroopan unioni pyrkii rakentavasti integroimaan Kiinaa yhteistyöhön sekä siten myötävaikuttamaan Kiinan uudistuspolitiikan onnistumiseen. Luonnollisesti Suomi on sitoutunut unionin yhteisen tavoitteen toteuttamiseen.

Suomen ja Kiinan välinen kauppavaihto nelinkertaistui vuosien 1990-95 aikana, ja viime vuonna se kasvoi 20-30%. Kiinan nopea talouskasvu ja avautuminen ovat luoneet suuria teollisia ja infrastruktuurihankkeita eri aloilla. Suomalaisella teollisuudella on varsinkin koneenrakennus-, energia-, telekommunikaatio- ja ympäristönsuojelusektoreilla tarjottavanaan sellaista kehittynyttä teknologiaa, joka soveltuu hyvin Kiinan kasvaviin tarpeisiin. Taloutemme täydentävät monessa mielessä toisiaan, mikä luo hyvän perustan yhteistyömme edelleen laajentamiselle.

Tällä vierailulla on mukana korkean tason suomalainen talouselämän valtuuskunta. Se osoittaa maassamme tunnettavaa suurta kiinnostusta Kiinaa kohtaan. Yhä useammat suomalaisyritykset ovat myös etabloituneet Kiinaan ja ovat valmiita osallistumaan pitkäjänteisellä tavalla tämän maan kehittämiseen.

Yhteyksien ja yhteistyön lisääntyminen edellyttävät mahdollisimman hyvien liikenneyhteyksien luomista maiden välille. Tämä koskee etenkin pääkaupunkien välistä lentoliikennettä, joka on selvässä kasvussa. Tavaravirtojen kasvaessa on myös syytä selvittää mahdollisuudet ottaa käyttöön suorat rautatiekuljetukset Suomen ja Kiinan välillä.

Viranomaisten ja hallitusten tehtävänä on luoda kaupankäynnille ja muulle taloudelliselle yhteistyölle mahdollisimman hyvät edellytykset. Olen vakuuttunut siitä, että maidemme välisellä korkean tason vierailuvaihdolla on tässä suhteessa myönteinen vaikutus kaupan kehitykseen.

Kiina on saavuttanut merkittävää sosiaalista ja taloudellista edistystä. Maailma seuraa tätä historiallista muutosprosessia suurin odotuksin.

Suomen ja Kiinan suhteiden luottamuksellisuutta kuvaa se, miten maidemme edustajat ovat voineet kaikilla tasoilla vaihtaa näkemyksiä mitään aiheita kaihtamatta. Ihmisoikeudet ovat tärkeä kysymys ja sitä koskeva vuoropuhelu on luonnollinen osa kanssakäymistämme. Olemme yhdessä luoneet hyviä edellytyksiä konkreettiselle yhteistyölle maidemme oikeusalan viranomaisten välillä ja pyrkineet esittelemään Suomen oikeusjärjestelmää ja sen kehittämisestä saatuja kokemuksia. Tätä yhteistyötä olemme valmiit jatkamaan.

Suomen ja Kiinan kansoja on merkittävällä tavalla lähentänyt vuosikymmenten ajan jatkunut vaihtosopimuksiin perustuva kulttuurivaihto, jonka rinnalla myös kaupalliset kulttuurisuhteet ovat kehittyneet suotuisasti. Arvokasta työtä ovat tehneet erityisesti maidemme ystävyysseurat, jotka ovat voineet kulttuurivaihtosopimuksien pohjalta tutustuttaa yleisöä vähemmänkin tunnettuihin taiteen ja kulttuurin muotoihin. Tämän vierailun yhteydessä esitellään suomalaista muotoilua ja tanssitaidetta. Uskomme näiden tapahtumien lisäävän kiinalaisen yleisön kiinnostusta maatamme ja sen kansaa kohtaan.

Suomi pitää suuressa arvossa hyviä suhteitaan Kiinan kanssa. Toivomme, että suhteemme tulevat jatkossa entisestäänkin tiivistymään, ja voimme antaa yhteisen panoksemme yhteisen maailmamme rauhan ja hyvinvoinnin hyväksi. Toivotan menestystä Shanghain pääkonsulinvirastolle työssä Suomen ja Kiinan kansantasavallan suhteiden lujittamisessa.