Suomennos

TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN AVAUSSANAT

SUOMALAIS-KIINALAISESSA TIEDE- JA TEKNOLOGIASYMPOSIUMISSA

PEKINGISSÄ 16.4.1996

Tiedosta on tullut kaikille maille keskeinen menestykseen vaikuttava tekijä tämänpäivän maailmassa. Se selittää myös monia niistä eroista, joita esiintyy maiden talouskasvussa ja tuottavuudessa. Talouskasvu pyrkii olemaan nopeampaa niissä maissa, joilla on hyvä tutkimus- ja koulutusjärjestelmä sekä runsaasti inhimillistä pääomaa.

Tutkimuksella on siten ratkaisevan tärkeä merkitys yhteiskuntiemme tulevaisuudelle, mutta se ei riitä, jos sitä harjoitetaan eristyksissä. Tarvitaan innovatiivinen järjestelmä, joka saattaa perustutkimuksen yhteyteen soveltavan tutkimuksen ja teknologisen kehityksen kanssa. Kun nämä yhdistetään tehokkaasti kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin, tämä voi sitten tuottaa uusia innovaatioita ja kilpailukykyisiä tuotteita maailmanmarkkinoille.

Uudet teknologiat vaikuttavat perinpohjaisesti teollisiin prosesseihin, kuljetusvälineisiin sekä ihmisten ja organisaatioiden väliseen yhteydenpitoon. Telekommunikaation alalla tapahtunut valtava teknologinen kehitys vie meidät informaatioyhteiskunnan uuteen vaiheeseen. Tällä kehityksellä on suuri vaikutus ihmiskuntaan ja maailman eri kulttuureihin. Yhteiskunnan eri sektoreista, niin julkisista kuin yksityisistä, tulee ennen pitkää uuden telekommunikaatioteknologian käyttäjiä. Minulla on ilo todeta, että Suomi on edelläkävijöiden joukossa tällä merkittävällä sektorilla.

Suomi harjoittaa politiikkaa, jonka mukaisesti tutkimustulokset saatetaan nopeasti käytäntöön. Olemme myös tehneet pitkän tähtäyksen panostuksia koulutuksen, tieteen ja teknologian korkean tason saavuttamiseksi.

Tutkimukseen ja kehitykseen käytetyt varat ovat Suomessa kolminkertaistuneet viimeisten kymmenen vuoden aikana. Olemme EU-maiden joukossa neljännellä sijalla, kun mitataan tutkimuksen ja kehityksen osuutta kansantuotteesta. Osuus on nyt yli 2,2%. Saman kymmenvuotisjakson aikana Suomen korkean teknologian vienti on myös kolminkertaistunut ollen lähes 20% kokonaisviennistämme. Kaupassamme Kiinan kanssa näkyy samankaltainen suuntaus: noin 80% Suomen viennistä on teknologian tuotteita.

Toivon, että tämä seminaari tulee edistämään edelleen Suomen ja Kiinan välisiä yhteistyöpyrkimyksiä tieteen ja teknologian aloilla ja myötävaikuttamaan suotuisaan kehitykseen kummassakin maassa.

Toivotan seminaarille parhainta menestystä.