TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE

SUOMALAIS-KIINALAISESSA TALOUSFOORUMISSA

PEKINGISSÄ 16.4.1996

Minulla on suuri ilo toivottaa teidät kaikki tervetulleiksi tähän suomalais-kiinalaiseen talousfoorumiin. Olen kiitollinen tilaisuudesta voida puhua tälle huomattavista kiinalaisista päättäjistä ja elinkeinoelämän edustajista koostuvalle kuulijakunnalle.

Kiinan ja Suomen välinen kauppa ja taloudellinen yhteistyö ovat kasvaneet ja monipuolistuneet ilmiömäisesti viime vuosien aikana. Tähän menestykseen ovat vaikuttaneet useat eri tekijät. Ensiksi haluan muistuttaa teitä maidemme ja kansojemme välisestä pitkäaikaisesta ystävyydestä, mikä heijastuu korkean tason vierailujen määrän kasvuna molempiin suuntiin. Presidentti Jiang Zeminin tekemä valtiovierailu maahamme heinäkuussa 1995 on vielä tuoreessa muistissa.

Toinen myönteinen kehityspiirre on ollut Kiinan huomattava talouskasvu, joka perustuu sen uudistus- ja avoimuuspolitiikkaan. Se on luonut suomalaisten yritysten kaupankäynnille suotuisan ilmapiirin, jonka odotetaan säilyvän myös jatkossa.

Suomen jäsenyys Euroopan Unionissa vuoden 1995 alusta lähtien on antanut maallemme uusia mahdollisuuksia tehostaa edelleen kahdenvälistä kaupallista ja taloudellista yhteistyötä Kiinan kanssa. Osana dynaamisia ja yhdentyneitä eurooppalaisia markkinoita Suomen pitäisi olla entistä mielenkiintoisempi liikekumppani kiinalaisille yrityksille.

Viime vuonna Euroopan Unioni hyväksyi laajan Kiinaa koskevan pitkän tähtäyksen ohjelman. Sen pääasiallinen viesti oli selvä: suhteet Kiinan kanssa muodostavat Euroopan ulkosuhteiden kulmakiven Aasiassa ja maailmanlaajuisesti.

EU:n taloudellisen yhteistyön syveneminen Kiinan kanssa on tämän uuden lähestymistavan olennainen osa. Tärkeällä sijalla ovat inhimillisten voimavarojen kehittäminen, Kiinan taloudellisten ja sosiaalisten uudistusten tukeminen sekä lisääntyvä yhteydenpito ja yhteistyö eurooppalaisten ja kiinalaisten yksityisen sektorin yritysten välillä.

Mitä tulee Aasiaan kokonaisuutena, EU on tunnustanut tämän dynaamisen maanosan kasvavan merkityksen ulkosuhteissaan. Joulukuussa 1994 EU sopi uudesta Aasia-strategiasta, jolloin tämän suhteen kehittämisestä tulisi Euroopalle uusi prioriteetti.

Aasian ja Euroopan ensimmäinen huippukokous (ASEM) Bangkokissa viime kuussa korosti tarvetta tiiviimpään vuoropuheluun ja taloudelliseen yhteistyöhön maanosien välillä. Tämä historiallinen kokous loi vankan perustan näiden alueiden hallitusten, kansojen ja liike-elämän väliselle uudelle kumppanuudelle. Suomi aikoo toimia rakentavasti Bangkokissa sovittujen erilaisten seurantatapahtumien toimeenpanemisessa.

Tämänpäivän maailmalle on tyypillistä kansojen entistä suurempi keskinäinen riippuvuus. Kaupalla on tärkeä rooli sillanrakentajana maanosien välillä. Avoin ja oikeudenmukainen maailmanlaajuinen kauppajärjestelmä on ratkaisevan tärkeä kaikkien kansojen tasapainoiselle kehitykselle. Euroopan Unioni ja Suomi tukevat aktiivisesti Kiinan jäsenyyttä Maailman Kauppajärjestössä (WTO). Toivomme, että Kiina voisi pian ottaa paikkansa merkittävänä osapuolena monenvälisessä kauppajärjestelmässä.

Suomen ja Kiinan kahdenvälinen kauppa on hyvä esimerkki siitä, kuinka kaksi toisiaan täydentävää taloutta voi hyötyä toinen toisestaan. Kiinan nopea talouskasvu ja kehitys ovat suuresti lisänneet teknologiaan ja osaamiseen kohdistuvaa kysyntää eri prioriteettialueilla. Suomalainen asiantuntemus teollisuus- ja liikenneinfrastruktuurien rakentamisessa on osoittautunut yhtä kilpailukykyiseksi Kiinassa kuin muuallakin maailmassa.

Energia ja telekommunikaatio ovat kaksi avainsektoria Kiinan uudenaikaistamisstrategiassa. Ne ovat myös alueita, joilla suomalaisilla yrityksillä on runsaasti kokemusta. Viennissämme Kiinaan energiantuotantoon liittyvät koneet sekä telekommunikaatiojärjestelmät ja tuotteet ovat nopeimmin kasvavia artikkeleita. Näillä aloilla on hyvät mahdollisuudet molempia hyödyttävään pitkän tähtäyksen yhteistyöhön.

Suomen Kiinaan suuntautuvan viennin yleinen rakenne on muuttunut, noin 80% siitä koostuu nyt teknologiatuotteista. Tämä on selvä todiste vientituotteittemme korkeasta tasosta ja kansainvälisestä kilpailukyvystä.

Olemme myös tyytyväisiä Kiinasta Suomeen tuotavien tuotteiden selvään monipuolistumiseen. Muutamien viime vuosien aikana arvotuotteiden kuten tietokoneiden ja telekommunikaatio- ja toimistotarvikkeiden osuus on lisääntynyt kiinalaisten tuontiartikkelien joukossa Suomen markkinoilla.

Olen hyvin optimistinen kahdenvälisen kauppamme ja taloudellisen yhteistyön tulevan kehityksen suhteen. Odotan, että tulevina vuosina seuraavat myönteiset piirteet tulevat olemaan sille tunnusomaisia:

Ensiksi, tulemme edelleen hyödyntämään talouksiemme toisiaan täydentäviä piirteitä. Teollisuuden teknologiat ja osaaminen eri sektoreilla, energiantuotannon koneet ja laitteet sekä telekommunikaatioalan tuotteet muodostavat todennäköisesti pääosan Suomen viennistä Kiinaan.

Toiseksi, suorien investointien ja teknologian siirron merkitys tulee kasvamaan perinteisten pääomavientituotteittemme rinnalla. Lisäksi uusia liiketoimintamahdollisuuksia ulkomailta etsivät kiinalaiset sijoittajat saattavat löytää Suomesta kiinnostavan kumppanin.

Kolmanneksi, korkean teknologian tuotteiden osuus kaupassamme tulee kasvamaan nopeasti, kun suhteet syvenevät ja yhtiökumppanuudet vakiinnuttavat asemansa. Tällä kohtaa haluaisin korostaa vahvasti teknologiaan perustuvien pienten ja keskisuurten yritysten kasvavaa roolia molemmissa maissa.

Neljänneksi, konsultoinnin, pankkitoiminnan ja rahoituspalvelujen osuus tulee todennäköisesti kasvamaan taloussuhteissamme, kun Kiina asteittain avaa palvelusektorinsa.

Lopuksi haluan ottaa esiin yhden erityisalueen, jolla näyttää olevan suuria mahdollisuuksia hedelmälliseen yhteistyöhön maittemme välillä. Kyseessä on ympäristönsuojelu. Olemme kaikki oppineet ymmärtämään puhtaan ympäristön elintärkeän merkityksen ihmisten hyvinvoinnille. Tämä tulee selvästi esille Kiinan laajassa ja kunnianhimoisessa Agenda 21 -ohjelmassa, jonka avulla Kiina aikoo parantaa omaa ympäristöään tulevien sukupolvien hyväksi täällä ja koko maailmassa.

Näen tässä suuria mahdollisuuksia, koska tämä on sektori, jolla Suomella on erityistä asiantuntemusta ja kokemusta. Suomen herkkä ekologinen tasapaino on pakottanut meidät kehittämään uusia teknisiä ratkaisuja, jotka voivat olla hyödyllisiä myös muualla maailmassa. Suomesta saattaa erityisesti tulla merkittävä yhteistyökumppani Kiinalle sen pyrkiessä selviytymään maan mittavasta ympäristöongelmasta, jonka aiheuttaa olkia ja muita yksivuotisia kuituja raaka-aineena käyttävä puu- ja paperiteollisuus.

Tällä vierailulla on mukana korkeatasoinen suomalainen elinkeinoelämän valtuuskunta. Se osoittaa selvästi sen merkityksen, jonka yrityksemme antavat Kiinan markkinoille. Seuraavan tunnin aikana nämä yritykset tulevat esittämään yleiskatsauksen Suomen teollisuuden pääsektoreista.

Omalta osaltaan Suomen hallitus on lujasti sitoutunut myötävaikuttamaan kauppavaihdon ja taloudellisen yhteistyön kasvuun Kiinan kanssa. Olen varma, että kiinalaiset yritykset saavat samankaltaista kannustusta Kiinan viranomaisilta.