Tasavallan Presidentin puhe valtiopäivien avajaisissa 4.2.1997
Viime lauantaina kolme suomalaista rauhanturvaajaa menehtyi Makedoniassa suorittaessaan tehtäviään. Pyydän, että kunnioitamme heidän muistoaan hetken hiljaisuudella.
Taloudellinen kasvu on nopeutumassa. Useissa kannaltamme tärkeissä vientimaissa näkymät ovat paranemassa. Suurtyöttömyys hellittää silti odotettua hitaammin, vaikka on aloja, joilla koetaan suoranaista pulaa koulutetusta, ammattitaitoisesta työvoimasta.
Työttömyyden vähentäminen on päällimmäinen huolemme. Työllistämiseen on valjastettava koko yhteiskunta. Rohkaisevaa on, että tähän suuntaan kuljetaan. Kaikki taloudellisen toiminnan keinot ja mahdollisuudet tulee ennakkoluulottomasti kytkeä tähän kansalliseen ponnistukseen.
Tähän tarvitaan kaikilla tahoilla muutoshalua ja lyhytaikaisista etunäkökohdista tinkimistä sellaisten rakenteellisten uudistusten aikaansaamiseksi, jotka ovat välttämättömiä paremman työllisyyskehityksen turvaamiseksi.
Vaikka talous on kohenemassa, säilyy valtiontalouden alijäämä suurena ja lisääntyvät valtionvelan korkomenot rajoittavat julkisen vallan liikkumatilaa.Teollisen tuotannon uudelleen järjestely maailmanmitassa ja tästä seuraava kilpailu asettaa puolestaan yhä kovempia haasteita yritysten tehokkuudelle.
Yrittäjät ovat kokeneet verotusmenettelyssä epäoikeudenmukaisuutta . Annan kaiken tukeni pyrkimyksille näiden epäkohtien korjaamiseksi. Yritysten ja yrittäjien tulee voida saada verohallinnolta yhdenmukainen ja oikeudenmukainen kohtelu.
Kansallisia vahvuuksiamme tulee kehittää entistä määrätietoisemmin: korkea koulutustaso, tietoliikenneosaaminen, kilpailukyky ympäristöteknologian alalla sekä maaseutumme ovat tällaisia vahvuuksia.
Talouden kasvu ei yksin riitä. Sen edellytysten turvaaminen kansainvälistyvässä taloudessamme edellyttää valtion roolin uutta arviointi sosiaaliturvan alalla. Oikeudenmukainen - sekä samalla työkyvyn- ja halun - varmistava sosiaaliturva muodostaa taloudellisen kasvun perusedellytyksen. Oikein painotettu valtiontalous on tärkeä kilpailutekijä.
Vauraus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kansanvalta liittyvät siten kiinteästi toisiinsa. Tätä tasapainoa on syytä nytkin vaalia. Pitemmällä aikavälillä voimme näin turvata hyvinvointiyhteiskunnan perustan. Pieni maa menestyy vain sen kaikkien kansalaisten hyvinvoinnista.
Suomessa tehdään paljon talouden kehitystä, sosiaalista tilaa ja henkistä hyvinvointia koskevia selvityksiä. Olisi hyvä tehdä näitä selvityksiä myös yhdessä. Tällainen hyvinvoinnin kokonaistarkastelu palvelisi meitä kaikkia. Näin voitaisiin samalla seurata, miten kansalaisten perusoikeudet ovat toteutuneet.
Eduskunnalla on ollut käsiteltävänään useita visaisiksi osoittautuneita lakiesityksiä. Eduskuntaryhmien sisäinen yhtenäisyys on ollut koetuksella.
Hallituspuolueiden yhteistyö kohtaa monipuoluehallituksessa vaikeitakin sopeutumistilanteita. Tällöin on kuitenkin nähtävä metsä puilta. Muutosten maailmassa maatamme rakennetaan parhaiten poliittisesti vakaalta pohjalta. Sen keskeisiä tunnusmerkkejä on vaalikauden kestävä hallitusyhteistyö.
Viime syksyn kaksissa vaaleissa puolet nuorisosta jätti äänestämättä. Nuorten poliittiseen passivoitumiseen on kiinnitettävä vakavaa huomiota. Nuoret on saatava mukaan yhteisten asioiden hoitoon. On luotava sukupolvien välistä vuorovaikutusta. On kehitettävä yhteisten asioiden hoidon, politiikan menettelytapoja.
+ + +
Maaliskuussa eduskunta saa käsiteltäväkseen valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon. Se jatkaa kaksi vuotta sitten eduskunnalle esitetyn turvallisuuspoliittisen selonteon käynnistämää arviointia maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikasta kylmän sodan jälkeisessä Euroopassa . Valmistuva selvitys kuvaa muutoksessa olevaa toimintaympäristöämme ja keskittyy puolustuspolitiikkaan.
Kylmän sodan päättyminen loi maanosaamme laadullisesti uudenlaisen perusasetelman. Muurit kaatuivat, kanssakäyminen lisääntyi ja taloudellis-poliittiset uudistukset käynnistyivät keskisessä Euroopassa ja entisessä Neuvostoliitossa. Samalla tuli esiin uudenlaisia kriisejä.
Nyt sovitetaan yhteen eri instituutioiden tehtäviä, jäsenpohjia ja yhteistyösuhteita turvallisuuden parantamiseksi .
NATOn muutos on osa tätä prosessia. Liittokunnan laajentumisen taustalla on lähinnä kaksi pyrkimystä. Jäsenyyttä hakevat maat , jotka ovat kokeneet kärsivänsä sotilaallisesta turvallisuusvajeesta. NATOn piirissä puolestaan liitokunnan avautumista perustellaan tarpeella vahvistaa demokratiaa Keski- ja Itä-Euroopassa.
Suomen asema on toinen. Käyttääkseni tuttua sanontaa: Olemme olleet turvallisuuden tuottajia, emme kuluttajia. NATOn avautumisen jälkeen olemme lisänneet yhteistyötä liittokunnan kanssa. Tämä tarjoaa vastakin meille mahdollisuuden osallistua yhteisen turvallisuusarkkitehtuurin rakentamiseen kaikilta osin.
Olemme olleet suoraan yhteydessä NATOn korkeimpiin edustajiin ja tuoneet esiin omat käsityksemme. Jatkamme tarpeen mukaan näitä yhteyksiä . Kaikki osapuolet ymmärtävät, että paluuta kylmän sodan menetelmiin ja asetelmiin ei ole. Tärkeää on säilyttää toimiva vuoropuhelu kaikkien osapuolten, varsinkin NATO:n ja Venäjän välillä.
Olemme lisänneet valmiuttamme osallistua kansainvälisiin rauhanturvaamis- ja kriisinhallintatehtäviin. Tähän on liittynyt yhteistyön syventäminen NATOn kanssa, etenkin rauhankumppanuusohjelman pohjalta. Eduskunnan myötävaikutus on ollut keskeinen kun olemme näitä askeleita ottaneet.
Ulkoasiainministeri selostaa myöhemmin tässä kuussa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle Suomen toimintaa Vuoristo-Karabahin konfliktin välittäjänä. Kysymyksessä oli Suomen ensimmäinen merkittävä kriisinhallintaoperaatio Euroopan unionin jäsenmaana.
Suomen kannalta on ollut ensiarvoista, että Itämeren alue - etenkin Baltian maiden asema - vahvistuu sekä taloudellisesti että poliittisesti. Baltian maiden jäsenyys Euroopan unionissa edistäisi tätä prosessia. Sopii toivoa, että Itämerestä tulisi ensi vuosikymmenellä unionin sisämeri. Pyrimme osaltamme edesauttamaan Baltian maiden ja Venäjän välistä vuoropuhelua.
Venäjän taloudellinen tilanne on edelleen vaikea. Taloudellinen ja sosiaalinen tilanne rajan takaisella Karjalan alueella , johon Suomella on erityinen kiinnostus, on viime tietojen valossa vaikeutunut. Ponnisteluja Venäjän integroimiseksi kansainvälisen talouden instituutioihin tulee tehostaa. EUn rooli on tässä yhä tärkeämpi ja meidän asemamme unionissa Venäjän rajanaapurina tulee tässäkin suhteessa korostumaan.
Suomi pitää tärkeänä Euroopan unionin toimintakyvyn vahvistamista . Tämä luo edellytyksiä myös EU:n ja Venäjän suhteen tiivistämiselle, mikä lopulta on maanosan vakaan kehityksen avainkysymyksiä.
Unionin pohjoisen ulottuvuuden vahvistaminen kuuluu meidän politiikkamme painopistealueisiin. Se edesauttaa myös pohjoismaista yhteistyötä uusissa oloissa sekä luo uusia voimavaroja Itämeren alueen kehittämiselle.
Euroopan unionin hallitusten välinen konferenssi on tarkoitus saattaa päätökseen kesällä. Sen onnistumisella on merkitystä unionin laajennukselle, kuten Te, arvoisat edustajat, hyvin tiedätte. Pyrimme vakavasti kehittämään unionia entistä toimintakykyisemmäksi ja tehokkaammaksi toimijaksi jäsenmaiden kansalaisten etujen puolustajana.
Euroopan rahaunionia EMUa koskeva päätös tulee olemaan tämän eduskunnan ehkäpä tärkein päätettävä asia. Kansalaiskeskustelu EMUsta on oleellista ja välttämätöntä.
Suomi pyrkii täyttämään EMU-kriteerit niin, että se voisi halutessaan siirtyä EMUn kolmanteen vaiheeseen ensimmäisten jäsenmaiden joukossa. Samalla on syytä korostaa, etteivät kriteerit sinänsä tuo meille mitään sellaisia vaatimuksia, joita meillä ei olisi ilman EMU-jäsenyyspyrkimyksiäkin.
Euroopan unionin jäsenmaiden yritykset ja pankit ovat jo nyt merkittävässä määrin valmistautumassa käyttämään euroa maksuvälineenään. Tämä rahataloudellinen muutos on kehittymässä uudeksi realiteetiksi, joka on otettava huomioon.
Toivotan eduskunnalle menestystä työssään maan ja kansalaisten hyväksi ja julistan vuoden 1997 varsinaiset valtiopäivät avatuiksi.