TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE

BRASILIAN PRESIDENTIN FERNANDO HENRIQUE CARDOSON TARJOAMILLA JUHLAPÄIVÄLLISILLÄ BRASILIASSA 24.2.1997

Haluan aluksi kiittää Teitä, Herra Tasavallan Presidentti, niistä ystävällisistä sanoista, jotka juuri osoititte Suomelle sekä puolisolleni ja minulle henkilökohtaisesti. Haluan myös lausua parhaat kiitokset siitä suurenmoisesta ja lämminhenkisestä vastaanotosta, jonka me ja koko seurueeni olemme saaneet osaksemme kauniissa pääkaupungissanne Brasiiliassa. Olen vakuuttunut siitä, että tämä sama ystävyyden henki seuraa meitä koko vierailumme ajan.

Vierailuni on Suomen valtionpäämiehen ensimmäinen - ja siten historiallinen - valtiovierailu Brasiliaan, vaikka maidemme väliset suhteet ulottuvat lähes 80 vuoden päähän. Kaksi edeltäjääni tosin vierailivat muussa yhteydessä Brasiliassa. Presidentti Urho Kekkonen oli 1976 yksityisellä lomamatkalla Amazonilla ja presidentti Mauno Koivisto YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa Rio de Jaaneirossa 1992. Brasilia oli ensimmäisten valtioiden joukossa joulukuussa vuonna 1919 tunnustamassa kaksi vuotta aikaisemmin itsenäistyneen Suomen tasavallan. Diplomaattiset suhteet solmittiin kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 1929. Suomen ensimmäinen lähettiläs Latinalaisessa Amerikassa Georg Achates Gripenberg jätti valtuuskirjeensä samana vuonna. Suomen lähetystö Rio de Janeirossa avattiin vuonna 1937 tärkeimpänä tehtävänään kauppasuhteidemme kehittäminen.

Toinen maailmansota johti maidemme välisen kaupan lakkaamiseen, minkä kahvinjanoinen Suomen kansa tunsi suurena puutteena jokapäiväisessä elämässään. Kahvin korvikkeita vuosikausia nauttimaan joutuneet suomalaiset odottivatkin kärsimättöminä ensimmäistä kahvilastia Brasiliasta noin 50 vuotta sitten. Lehdistö seurasi päivittäin suomalaisaluksen s/s Herculeksen matkaa lastia noutamaan ja sen paluun eri vaiheita. Laivan viimein saapuessa kotisatamaan sitä oli vastassa suuri hurraava ihmisjoukko ja laivan miehistöä kohdeltiin sankareina.

Kiitos Brasilian, Suomen kansa otti jälleen paikkansa maailman suurimpana kahvinkuluttajana henkeä kohden. Kun Brasilia oli lisäksi ensimmäisiä maita, joka heti sodan jälkeen antoi Suomelle luottoa, maanne sai tarunhohtoisen maineen Suomen ystävänä.

Herra Presidentti,

Vierailuni korostaa tämän päivän Suomen ja suomalaisten vakaata tahtoa monipuolisen kanssakäymisen kehittämiseen Brasilian kanssa.

Koko Etelä-Amerikassa viime vuosien aikana tapahtunut demokratian ja poliittisen vakauden lujittuminen sekä nopea talouskasvu ovat herättäneet Suomessa ja Euroopassa yleensä uuden kiinnostuksen koko maanosaanne ja erityisesti Brasiliaa kohtaan.

Euroopan Unionin ja siis Suomenkin Latinalaista Amerikkaa koskevissa tavoitteissa ja strategiassa ovat keskeisinä integraatioprosessien tukeminen ja suhteiden tiivistäminen alueen maiden kanssa. Eteläiset yhteismarkkinat MERCOSUR on merkittävä alueellinen integraatiojärjestely, jonka tarjoamiin mahdollisuuksiin tulee Suomessakin kiinnittää tähänastista suurempaa huomiota.

Vuonna 1995 toteutunut Suomen jäsenyys Euroopan Unionissa vaikuttaa uutena, monipuolistavana ja syventävänä tekijänä Suomen suhteisiin Brasiliaan ja muihin Latinalaisen Amerikan valtioihin. Yhteisiä tavoitteitamme ovat kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden edistäminen, yhteiskuntien kehityksen ja vakauden turvaaminen, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja demokratiakehityksen vahvistaminen, vastuullinen suhde ympäristöömme ja luonnonvaroihimme, taloudellisen kanssakäymisen lisääminen, kaupan vapaus ja monenkeskisen kauppajärjestelmän vahvistaminen.

Kanssakäymisen syvenemisen merkitys Suomelle on poliittisen dialogin tiivistymisessä ja taloudellisen ja sivistyksellisen kanssakäymisen lisääntymisessä. Mielestäni Suomen EU-jäsenyys täydentää kahdenvälisiä suhteitamme ja antaa niiden edelleen kehittämiselle lujan perustan.

Kuten Te, Herra Presidentti mainitsitte, olemme tänään käyneet erittäin antoisat keskustelut kansainvälisistä kysymyksistä ja maidemme välisistä suhteista. Olemme tyytyväisyydellä voineet todeta, että nämä suhteet ovat perinteisesti ongelmattomat ja myönteisesti kehittyvät.

Ulkopolitiikassaan Brasilia on johdollanne valinnut avoimen yhteistyön ja keskustelun tien. Tämä näkyy Brasilian toiminnassa niin YK:ssa kuin muillakin kansainvälisillä forumeilla. Jaan käsityksenne siitä, että valtion osakseen saama arvostus - sen ulkopoliittinen toimintakyky - eivät enää riipu vain sotilaallisista ja strategisista tekijöistä, vaan myös sisäpoliittisesta vakaudesta, sosiaalisesta hyvinvoinnista ja taloudellisesta kyvystä, ja sen lisäksi tietenkin selkeästä ja aktiivisesta ulkopolitiikasta.

Te, Herra Presidentti, olette koko virkakautenne ajan toteuttanut talouden uudistussuunnitelmaa, jolla inflaatio on saatu taittumaan ja talous on asettunut kestävän kasvun uralle. Saavuttamanne tulokset ovat erittäin rohkaisevia ja ne yhdessä demokraattisten perinteiden juurtumisen kanssa oikeuttavat jakamaan uskonne siihen, että Brasilia ottaa paikkansa hyvinvoivien kansakuntien joukossa.

Brasilia on ylivoimaisesti merkittävin kauppakumppanimme koko Latinalaisessa Amerikassa, mikä onkin luonnollista maanne suuren koon ja taloudellisen suorituskyvyn huomioonottaen.

Ensimmäinen suomalainen teollinen investointi Brasiliassa on jo runsaan 30 vuoden takaa, jolloin valtiollinen suuryhtiö VALMET perusti traktoritehtaan Sao Paolon osavaltioon. Tämä nykyisin Valtra do Brasil -nimeä käyttävä tehdas lienee tunnetuin mutta ei suinkaan ainoa suomalainen investointi maassanne. Sijoitusten kasvulle on olemassa hyvät edellytykset.

Brasiliassa tullaan lähivuosina investoimaan paljon infrastruktuurin parantamiseen. Näen tässä avautuvan etenkin energiantuotantoon, telekommunikaatiojärjestelmiin, metsäteollisuuteen ja satamalaitteisiin erikoistuneille suomalaisyrityksille runsaasti uusia yhteistyömahdollisuuksia brasilialaisten yritysten kanssa.

Kauppa- ja taloussuhteillamme on siten myönteiset perinteet ja lupaavat tulevaisuuden näkymät. Minulla on seurueessani korkean tason edustus merkittävimmistä suomalaisista teollisuusyrityksistä, jotka ovat halukkaita lisäämään toimintaansa Brasiliassa. Uusia liikemahdollisuuksia kartoitetaan Sao Paolossa ensi keskiviikkona järjestettävässä teollisuusseminaarissa.

Herra Presidentti ja Rouva Cardoso,

Olen vakuuttunut siitä, että vierailuni on omiaan korostamaan maidemme ja kansojemme välistä ystävyyttä ja halua sen edelleen syventämiseen.

Lopuksi haluan kohottaa maljan teidän ja puolisonne kunniaksi ja Brasilian kansan onneksi ja menestykseksi.