TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN VASTAUSPUHE CHILEN PRESIDENTIN EDUARDO FREI RUIZ-TAGLE'N TARJOAMALLA LOUNAALLA SANTIAGO DE CHILESSÄ 07.03.1997

Ensiksi haluan kiittää Teitä, Herra Presidentti, niistä ystävällisistä sanoista, jotka juuri osoititte Suomelle sekä puolisolleni ja minulle henkilökohtaisesti. Haluan myös lausua parhaat kiitoksemme siitä lämpimästä vastaanotosta ja vieraanvaraisuudesta, jota valtuuskuntamme on saanut osakseen kauniissa pääkaupungissanne Santiago de Chilessä.

Maidemme välisillä suhteilla on jo pitkä historia. Chile oli ensimmäisten valtioiden joukossa kesäkuussa 1919 tunnustamassa vajaat kaksi vuotta aikaisemmin itsenäistyneen Suomen tasavallan. Diplomaattiset suhteet solmittiin vuonna 1931. Suomen ensimmäinen lähettiläs koko Latinalaisessa Amerikassa, Georg A. Gripenberg,jätti valtuuskirjeensä Santiagossa samana vuonna. Chilen ensimmäinen Suomeen akkreditoitu lähettiläs Enrique Wessel nimitettiin tehtäväänsä vuonna 1936. Edustustojen pääasiallinen tehtävä liittyi silloin kauppaan ja merenkulkuun.

Uusi ja hedelmällinen jakso maidemme välisissä suhteissa alkoi Chilen siirryttyä siviilihallintoon ja edeltäjänne presidentti Aylwinin vierailtua Suomessa vuonna 1993.

Suomen hallitus ja kansa ovat suurella ihailulla seuranneet ja tukeneet Chilen rauhanomaista siirtymistä parlamentaariseen, demokraattiseen järjestelmään. Yhteiskunnallinen vakaus ja oikeudenmukaisuus ovat maassanne vahvistuneet ja samanaikaisesti taloudellinen kasvu on ollut nopeaa ja kestävää. Te, Herra Presidentti, olette johdonmukaisesti ja menestyksellisesti työskennellyt näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kansainvälisessä kanssakäymisessä Chile on noussut tärkeäksi ja aktiiviseksi toimijaksi sekä omalla mantereellaan että laajemminkin. Arvostamme Chilen toimintaa YK:n turvallisuusneuvoston jäsenenä ja maanne aktiivista osallistumista kansainvälisten konfliktien torjuntaan ja rauhanturvatoimintaan.

Vuonna 1995 toteutunut Suomen jäsenyys Euroopan Unionissa vaikuttaa uutena, monipuolistavana ja syventävänä tekijänä Suomen suhteisiin Chileen ja muihin Latinalaisen Amerikan valtioihin. Yhteisiä tavoitteitamme ovat kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden edistäminen, yhteiskuntien kehityksen ja vakauden turvaaminen, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja demokratiakehityksen vahvistaminen, vastuullinen suhde ympäristöömme ja luonnonvaroihimme, taloudellisen kanssakäymisen lisääminen, kaupan vapaus ja monenkeskisen kauppajärjestelmän vahvistaminen.

Euroopan Unionin ja Chilen välinen perinteinen yhteistyö nostettiin uudelle tasolle viime kesäkuussa, kun osapuolet allekirjoittivat laaja-alaisen puitesopimuksen. Suomi tukee aktiivisesti etenkin sopimuksen tarjoamien taloudellisten mahdollisuuksien täysimääräistä hyväksikäyttämistä kaupan esteiden purkamiseksi.

Näen Suomen EU-jäsenyyden täydentävän kahdenvälisiä suhteitamme ja luovan niiden edelleen kehittämiselle lujan perustan.

Valtiovierailuni on ensimmäinen - ja siinä mielessä historiallinen - Suomen valtionpäämiehen vierailu Chileen. Se on osoitus Suomen aidosta kiinnostuksesta ja tahdosta kehittää monipuolista poliittista, taloudellista ja sivistyksellistä kanssakäymistä Chilen kanssa.

Maidemme välillä ei ole poliittisia ongelmia. Meitä yhdistävät samat arvot ja pyrkimys toimia rakentavasti kansainvälisessä yhteistyössä.

Suomen ja Chilen välinen kauppa ja muu taloudellinen yhteistyö ovat kehittyneet nopeasti varsinkin tällä vuosikymmenellä. Chile on jo toisella sijalla kaupassamme Latinalaisen Amerikan maiden kanssa. Suomen teollisuuden investointikohteena Chile on selvästi tärkein. Erityisesti Suomi tunnetaan Chilessä kaivostoiminnan investointien ansiosta. Meillä on kuitenkin hyviä mahdollisuuksia yhteistyön lisäämiseen monilla muillakin aloilla kuten energia, telekommunikaatio, ympäristö, kuljetus ja elintarviketuotanto.

Tällä valtiovierailulla on mukanani korkean tason teollisuusvaltuuskunta, jonka jäsenet osallistuivat eilen Santiagossa järjestettyyn suomalais-chileläiseen teollisuusseminaariin. Toivon, että tämä ja muut valtiovierailun yhteydessä käydyt neuvottelut luovat uusia edellytyksiä molempia maita hyödyttävälle taloudelliselle kanssakäymiselle.

Meidän tulee antaa uusia virikkeitä myös maidemme väliselle kulttuuriyhteistyölle, joka lähentäisi kansojamme toisiinsa lisäämällä keskinäistä tuntemusta. Erityisen tärkeänä pitäisin yliopistojen, tutkimuslaitosten ja tiedemiesten välisen yhteistyön ja vaihdon edistämistä.

Tärkeän henkisen voimavaran Suomen ja Chilen välisissä suhteissa muodostavat ne lukuisat chileläiset, jotka 1970-luvulla siirtyivät Suomeen väliaikaisesti tai pysyvästi. Monet heistä muodostavat edelleen kiinteän siteen maidemme välille samalla kun he ovat omalla panoksellaan rikastuttaneet suomalaista yhteiskuntaa.

Arvostan suuresti niitä mielenkiintoisia ja laaja-alaisia keskusteluja, joita meillä oli tilaisuus, Herra Presidentti, käydä aiemmin tänään.Olen vakuuttunut siitä, että ne osaltaan edistävät maidemme ja kansojemme välistä ystävyyttä ja yhteistyötä.

Haluan kohottaa maljani Presidentti ja rouva Frein kunniaksi ja Chilen kansan onneksi ja menestykseksi. Paljon kiitoksia