TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAARI

CHILELÄIS-SUOMALAISESSA TALOUSSEMINAARISSA

SANTIAGO DE CHILESSÄ 06.03.1997

Omasta ja Suomen valtiovallan puolesta haluan kiittää chileläis-suomalaisen talousseminaarin järjestäjiä Chilen teollisuusliittoa SOFOFA:aa, Santiagon kauppakamaria ja Suomen Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliittoa mahdollisuudesta puhua tässä tärkeässä tilaisuudessa. Arvostan myös maanne valtiovallan rakentavaa suhtautumista seminaarin aikaansaamiseksi. On ilahduttavaa ja rohkaisevaa, että läsnä on näin runsaslukuinen ja arvovaltainen joukko Chilen viranomaisten ja talouselämän edustajia.

Suomen ja Chilen väliset poliittiset ja taloudelliset suhteet ovat hyvät ja ongelmattomat. Demokratian vakiintumisen jälkeen ne ovat nopeasti monipuolistuneet, mitä ovat osaltaan edesauttaneet korkean tason vierailut. Niistä mainittakoon presidentti Aylwinin vierailu Suomeen vajaat neljä vuotta sitten. Hänen mukanaan seurasi huomattava joukko chileläisiä teollisuusjohtajia, joiden kontaktit suomalaisiin yrityksiin loivat perustan taloudellisen yhteistyömme aktivoimiselle.

Suomen kauppavaihto Chilen kanssa on viime vuosina kehittynyt nopeimmin Latinalaisessa Amerikassa. Se kaksinkertaistui vuosina 1991-93. Chilen-kauppamme arvo on nyt Brasilian jälkeen toiseksi suurin. Viime vuonna kauppatase näytti kääntyneen Suomelle alijäämäksi seurauksena chileläisten tuotteiden tuonnin voimakkaasta lisääntymisestä markkinoillemme. Siitä valtaosa on kuparimalmia ja rikasteita, kun taas puolet viennistämme Chileen muodostuu teollisuuden koneista ja laitteista. Myönteisestä kasvusta huolimatta kaupan taso ja koostumus eivät vielä läheskään vastaa olemassaolevaa potentiaalia. Tämänpäiväinen seminaarimme tähtääkin osaltaan kauppamme monipuolistamiseen ja lisäämiseen.

Kauppavaihdon myönteistä kehitystä selvästi vielä merkittävämpi piirre on ollut suomalaisten sijoitusten huomattava lisääntyminen Chileen. Vuonna 1995 Suomi oli maanne kolmanneksi suurin ulkomainen investoija, mikä on pieneltä maalta hyvä saavutus. Tästä kuuluu suurin ansio kaivosyhtiö Outokummulle, joka on johdonmukaisella tavalla investoinut Chilen kuparikaivoksiin kuten Zaldivar ja niiden teknologiaan. Toinen merkittävä suomalaissijoitus on Cultorin kalajauhotehdas. Nämä ovat hyviä esimerkkejä suomalaisen teollisuuden pitkän tähtäimen sitoutumista Chilen markkinoihin etabloitumalla tänne tuottavin teollisin sijoituksin.

Kaupallisten intressien keskeisyyttä maittemme välisissä suhteissa osoittaa hyvin sekin, että tälle Suomen valtionpäämiehen ensimmäiselle ja siten historialliselle valtiovierailulle Chileen osallistuu hyvin arvovaltainen ja edustava suomalainen talouselämän valtuuskunta. Se on todiste siitä kasvavasta kiinnostuksesta, jota teollisuudessamme nykyisin tunnetaan Chilen ja laajemminkin Etelä-Amerikan nopeasti kasvavia markkinoita kohtaan. Olen vakuuttunut siitä, että valtiovallan ja talouselämän välinen yhteistyö on osaltaan omiaan edistämään Suomen ja Chilen kaupallis-taloudellisten suhteiden edelleen tiivistämistä. Seminaarin tarkoituksena on lisätä teidän, arvoisat chileläiset talouselämän edustajat, tietoisuutta suomalaisen teollisuuden korkeasta teknologisesta tasosta ja maanne tarpeisiin soveltuvasta tarjonnasta. Vastaavasti suomalaiset osanottajat saavat uutta tietoa Chilen tarjoamista tuotteista ja yhteistyömahdollisuuksista.

Kansainvälinen kauppajärjestelmä on viime vuosina kokenut suuria muutoksia.Liiketoiminta on voimakkaasti globalisoitunut, tavarat ja palvelut tuotetaan yrityksen kokonaisetujen kannalta edullisimmat tuotanto-olosuhteet tarjoavissa paikoissa. Kauppavirrat kulkevatkin yhä enemmän yritysten ja niiden tytäryhtiöiden tai alihankkijoiden välillä. Palvelujen kaupan, investointien ja etabloitumisen merkitys on korostunut, kun taas tuontitullit ovat yhä harvemmin tavarakaupassa ongelma standardeihin ja muihin ei-tarifäärisiin kaupan esteisiin verrattuna. Kaikki tämä korostaa tarvetta vahvistaa multilateraalista kauppajärjestelmää ja sen säännöstöä.

Maailman kauppajärjestön WTO:n ensimmäinen ministerikokous Singaporessa viime joulukuussa osoitti järjestön elinvoimaisuuden ja jäsenvaltioiden voimakkaan sitoutumisen toimia yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen puitteissa. Vapaakaupan voimakkaana puolustajana tunnettu Suomi on pääosin tyytyväinen kokouksen tuloksiin, joissa luonnollisesti heijastuvat jäsenmaiden erilaiset kehitystasot ja intressit.

Globalisaation rinnalla on eri puolilla maailmaa tapahtunut talouksien nopeaa alueellista yhdentymistä. Suomi liittyi vuoden 1995 alusta Euroopan Unioniin, joka muodostaa tuotteillemme selvästi tärkeimmän markkina-alueen. Etelä-Amerikassa lupaavin integraatiojärjestely on Eteläiset yhteismarkkinat MERCOSUR, jonka liitännäisjäsen Chilekin on.

Maailmankaupan sujuvuuden kannalta on olennaisen tärkeää, että alueelliset yhdentymisjärjestelyt toteutetaan multilateraalisen kauppajärjestelmän sääntöjen puitteissa tavalla, joka vahvistaa eikä heikennä sen toimivuutta. Lisätessään jäsenvaltioidensa keskinäistä kauppaa ja muuta taloudellista yhteistyötä tulliliitot voivat generoida kauppavirtoja myös ulkopuolisten maiden kanssa ilman, että ne muodostuvat niitä syrjiviksi järjestelyiksi.

Europan unionin jäsenenä Suomi osallistuu aktiivisesti yhteistyön kehittämiseen Latinalaisen Amerikan maiden kanssa. Näille suhteille onkin viime aikoina annettu Europassa aikaisempaa suurempi painoarvo. Tämä on seurausta maanosanne poliittisen vakauden lisääntymisestä ja demokratian juurtumisesta, mitä on osaltaan edesauttanut pitkään jatkunut nopea talouskasvu. Vastaavasti vakaus on parantanut edellytyksiä taloudellisen kehityksen jatkumiselle.

EU haluaa olla tukemassa tätä myönteistä kehitystä Latinalaisessa Amerikassa vahvistamalla yhteistyönsä sopimuspohjaa ja tiivistämällä keskinäistä vuoropuhelua. Se solmi ensimmäisen alueiden välisen sopimuksen MERCOSUR:in kanssa. Korostaakseen pitkäaikaisia hyviä suhteitaan Chileen EU allekirjoitti viime vuonna sen kanssa uuden laaja-alaisen yhteistyösopimuksen, jonka lopullisena päämääränä on osapuolten välinen poliittinen ja taloudellinen liitto. Suomi tulee sopimuksen toimeenpanossa erityisesti korostamaan kaupan nopeaa vapauttamista. Tämä loisi molempien maiden yrityksille uusia kaupallisia mahdollisuuksia. Pyrimme myös käyttämään hyväksemme niitä rahoitus- ja muita instrumentteja, joita unionilla on yhteistyössään Chilen kanssa.

Latinalaisen Amerikan talouskasvu on 1990-luvulla ollut varsin nopeaa ja edelliseen vuosikymmeneen verrattuna pääosin vakaata. Kun alueen maat ovat avanneet talouksiaan kansainväliselle kilpailulle, niiden on samalla ollut pakko toteuttaa teollisuudessaan suuria rakennemuutoksia. Se on puolestaan parantanut niiden omien yritysten mahdollisuuksia menestyä paremmin kilpailussa niin omilla kuin ulkomaisillakin markkinoilla. Etelä-Amerikan valtiot ovatkin vähitellen omaksumassa maailmankaupassa yhä aktiivisemman toimijan roolin, mitä tervehdimme tyydytyksellä.

Chile on menestynyt erityisen hyvin tässä lisääntyneessä kansainvälisessä kilpailussa. Sen talous on hyvässä kunnossa eikä se ole ulkomaankaupassaan liiaksi riippuvainen mistään yksittäisestä maasta tai maaryhmästä. Viime vuosina selvästi lisääntyneet suorat ulkomaiset sijoitukset tarjoavat Chilelle tehokkaan väylän siirtää maahan korkeatasoista ja sen omaa teollisuutta hyödyntävää teknologiaa. Hallituksenne avoin investointipolitiikka on tässä suhteessa tuottanut hyvää satoa.

Suomessa me ymmärrämme varsin hyvin sen, ettei siirtyminen lisääntyneen kilpailun luomaan uuteen markkinatilanteeseen ole Chilessäkään tapahtunut kaikilla sektoreilla ongelmitta. Oma yhteiskuntamme on kipeästi kokenut vastaavia sopeutumisvaikeuksia etenkin suuren ja vaikeasti ratkaistavan työttömyyden muodossa. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että markkinoiden avaaminen ja kilpailua vääristävien subventioiden poistaminen talouselämässä on pitkällä tähtäimellä ainoa oikea tie talouden tervehdyttämiseksi ja sen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Chilen talouden dynaamisuus ja kehittyvät markkinat ovat herättäneet myös yhä useamman suomalaisen yrityksen kiinnostuksen maatanne kohtaan. Ne voivat olla sopivia yhteistyökumppaneita chileläisille yrityksille, jotka pyrkivät kohottamaan tuotantonsa teknologista tasoa ja kansainvälistä kilpailukykyä.

Suomessa on perinteisesti sekä valtiovallan että yksityissektorin toimesta panostettu voimakkaasti korkeatasoiseen perus- ja soveltavaan tutkimukseen sekä teolliseen kehittämistoimintaan. Sen hieman yli kahden prosentin osuus bruttokansantuotteestamme tullaan nostamaan vuosikymmenen loppuun mennessä noin kolmeen prosenttiin, mikä on teollisuusmaiden korkeimpia lukuja. Pidämme näin luotua yliopistojen, tutkimuslaitosten ja teollisuuden välistä yhtenäistä innovaatioketjua kansallisen kilpailukykymme peruspilarina. Uskon, että Suomen myönteiset kokemukset voisivat muodostaa perustan molempia osapuolia hyödyttävälle yhteistyölle maittemme viranomaisten, tutkimuslaitosten ja yritysten välillä.

Suomen hallitus rohkaisee yrityksiä lisäämään normaalien vientiponnistelujen ohella etabloitumista ja teknologiasiirtoa kohdemaihin, koska vain sitä kautta niillä on mahdollisuudet pitemmällä tähtäimellä vahvistaa asemiaan potentiaalisilla markkinoilla. Suomen Ulkomaankauppaliitto on äskettäin lähtenyt toteuttamaan Latinalaisessa Amerikassa uutta vienninedistämisstrategiaa, jossa on identifioitu alueen lupaavimmat markkinat ja niillä painopistesektorit, joihin tullaan jatkossa erityisesti panostamaan.

Chilessä arvioimme teollisuudellamme olevan parhaat menestymisen mahdollisuudet perinteisillä erityisosaamisemme aloilla, joita ovat metsäteollisuus, kaivosteollisuus, energian tuotanto ja jakelu, telekommunikaatio ja kuljetukset. Nämä sektorit ovat voimakkaasti esillä myös Chilen omissa kehityssuunnitelmissa, sillä ne ovat avainasemassa rakennettaessa maahan tehokasta tuotannollista infrastruktuuria. Näillä aloilla on Suomessa paljon tietotaitoa, laajaa kokemusta ja niiden yhteistuloksena kilpailukykyisiä tuotteita. Maidemme luonnonolosuhteiden samankaltaisuudesta johtuen kummassakin maassa kehitetyt teknologiset ratkaisut soveltuvat yleensä hyvin myös toisen osapuolen tarpeisiin. Tämä koskee varsinkin ympäristöteknologiaa, jonka osalta Suomen arktisen ja Chilen antarktisen ekosysteemin haavoittuvuus aiheuttaa samantyyppisiä erityisvaatimuksia.

Metsäsektori on se talouden lohko, jolla teollisuutenne tarpeet ja suomalainen korkea teknologia kohtaavat erityisen hyvin. Chilessä on meneillään puunjalostussektorin vaativia uudistamishankkeita, joihin suomalainen metsäalan osaaminen voi antaa rakentavan panoksensa. Siihen kuuluu olennaisena osana myös vastuu ympäristön kokonaisvaltaisesta huomioonottamisesta kestävän kehityksen vaatimusten mukaisesti.

Suomessa metsät muodostavat maamme tärkeimmän ja lähes ainoan luonnonvaran, jota olemme tottuneet vuosikymmenet huolellisesti varjelemaan. Tämä lähtökohta on pakottanut teollisuutemme kehittämään puuntuotantoa lisääviä ja toisaalta ympäristön kuormitusta vähentäviä teknologisia ratkaisuja, joiden turvin olemme tänä päivänä maailman johtavia paperin sekä puunjalostusteollisuuden koneiden ja laitteiden tuottajia maailmassa. Suomalainen metsäalan asiantuntemus on Chilessä jo varsin tunnettua. Tämä luo hyvän pohjan keskinäisen yhteistyömme edelleen laajentamiselle.

Kaivosteollisuus on Chilen taloudessa erityisasemassa maanne rikkaiden malmivarojen ansiosta. Suomalaiset kaivosyhtiöt ovat jo pitkään aktiivisesti osallistuneet tämän sektorin kehittämiseen teknologian siirroin, teollisin investoinnein ja laitetoimituksin. Maassamme kehitettyjä teknisiä ratkaisuja -kuten kuparisulatto - on menestyksellisesti sovellettu Chilessä. Vastaavasti Suomeen ostetaan huomattavia määriä kuparimalmia ja rikasteita. Tämän perinteisen ja molempia maita hyödyntävän yhteistyön mahdol-lisuuksia ei ole vielä läheskään käytetty loppuun.

Talous ja teollinen toiminta eivät voi olla kestävällä pohjalla ilman toimivaa

infrastruktuuria. Tämä on todettu myös Chilessä, jossa energian saatavuuden

turvaaminen, luotettavat tietoliikenneyhteydet ja tehokas kuljetusjärjestelmä on

määritelty suurisuuntaisia investointeja vaativiksi kehittämiskohteiksi.

Vaikeiden ilmasto-olojemme ja teollisuutemme energiaintensiivisen luonteen johdosta Suomessa on jouduttu kehittämään mahdollisimman tehokkaita energian tuotanto- ja siirtojärjestelmiä. Kun sen lisäksi tuotamme valtaosan käyttämästämme energiasta tuontipolttoainein, ovat pyrkimys korkeaan hyötysuhteeseen ja energian säästämiseen aina olleet keskeisesti huomiomme kohteina. Energiantuotantomme monipuolisuudesta johtuen Suomessa onkin asiantuntemusta ja kokemusta nopeasti käyttöön otettavista dieselvoimaloista aina perusenergian tuotannon raskaisiin ratkaisuihin saakka.

Telekommunikaatiojärjestelmien toimivuus on erityisen tärkeää Chilen kaltaisessa pitkien etäisyyksien maassa. Matkapuhelimet ovat lyhyessä ajassa mullistaneet kansainväliset telemarkkinat ja muodostuneet ensin liikemiesten ja sitten tavallisten kansalaisten jokapäiväisiksi työ- ja yhteydenpitovälineiksi. Omassa maassani matkapuhelimen omistaa jo joka neljäs suomalainen. Suomi onkin tänä päivänä johtavia maita telekommunikaatioon liittyvässä tutkimuksessa ja teollisessa kehitystoiminnassa.

Suomella on erityisen vahva asema valtavin teknologisin harppauksin etenevillä ja kaikkialla maailmassa nopeasti kasvavilla matkapuhelinmarkkinoilla. Paitsi laitteiden ja järjestelmien toimittajina suomalaisyritykset osallistuvat menestyksellisesti myös operaattoritoimintaan useissa maissa.

Informaatioteknologiasektori on lisäksi muodostunut alihankintojen muodossa pelastukseksi myös monille olemassaolonsa kanssa kamppaileville pienille ja keskisuurille yrityksille.

Suomen suuri riippuvuus ulkomaankaupasta ja vaikeat kuljetusyhteytemme ovat tehneet välttämättömäksi kehittää satamiin ja lastinkäsittelyyn liittyvät teknologiamme erityisen tehokkaiksi. Tuloksena on rahdin nopea ja turvallinen käsittely tavalla, joka optimoi työvoiman ja koneiden käytön. Suomalaiset modernit lastinkäsittelylaitteet ovat käytössä lähes kaikissa maailman suurimmissa satamissa.

Mahdollisuudet Suomen ja Chilen välisen kauppavaihdon ja taloudellisen yhteistyön huomattavaankin lisäämiseen ovat ilmiselvästi olemassa. Tuloksiin ei kuitenkaan päästä itsestään eikä ilman ponnisteluja. Suomalaisten ja chileläisten yritysten on opittava tuntemaan paremmin toistensa tarjonta ja vahvat alueet sekä löytämään niiden pohjalta sopivimmat, molempia hyödyntävät yhteistyömuodot. Tämänpäiväinen seminaari tähtää juuri siihen.

Hallitusten ja viranomaisten tehtävänä on luoda kaupankäynnille ja sijoitustoiminnalle parhaat mahdolliset edellytykset ja yhtäläiset kilpailuasemat. Voin vakuuttaa teille, että Suomen ja Chilen hallitukset ovat tässä suhteessa hyvässä yhteistyössä. Sen jälkeen pallo on teollisuus- ja yritysjohtajilla, juuri teillä tämän seminaarin osanottajat.

Paljon kiitoksia.