TASAVALLAN PRESIDENTIN PUHE MAAKUNTAPÄIVIEN JUHLAISTUNNOSSA 9.6.1997

Ahvenanmaan maakuntapäivien viettäessä tänään ensimmäisen täysistuntonsa 75-vuotisjuhlaa voivat Suomen tasavalta ja Ahvenanmaan maakunta yhdessä muistella varsin vaiherikasta aikaa.

Oltuaan 600 vuoden ajan samaa valtakuntaa Ruotsin kanssa ja toista sataa vuotta Venäjän suurruhtinaskuntana Suomi julistautui itsenäiseksi tasavallaksi 80 vuotta sitten. Juhlimme siten samanaikaisesti tasavallan 80-vuotisjuhlaa ja itsehallinnon 75-vuotisjuhlaa.

Ajoittain suurin uhrauksin Suomi on onnistunut säilyttämään vapautensa ja oikeuden päättää itse omasta tulevaisuudestaan aina nuoren tasavallan ensimmäisistä päivistä nykypäivään asti. Tänään Suomi on Euroopan unioniin kuuluva hyvinvointivaltio, jolla on hyvät ja läheiset suhteet naapurimaihinsa. Niin valtakunta kuin maakuntakin on kehittynyt valtavasti sen jälkeen, kun Ahvenanmaan kysymys ratkaistiin ja Ahvenanmaa sai itsehallinnon.

Ahvenanmaan itsehallinto on tänään niin vankalla pohjalla, että maakunnan ja valtakunnan väliset hyvät suhteet ovat arkipäivän todellisuutta. Vaikka ristiriitoja ja ratkaistavia ongelmia toki löytyy, yksikään ajankohtainen ristiriita ei ole niin vakava, että se uhkaisi maakunnan autonomista asemaa taikka sen kieltä, tapoja tai kulttuuria.

Ympärillämme on viimeisten 25 vuoden kuluessa - itsehallinnon vuonna 1972 vietetyn 50-vuotisjuhlan jälkeen - tapahtunut paljon suurempia muutoksia kuin kukaan saattoi aavistaakaan. Suotuisten olosuhteiden ja taitavan politiikan ansiosta Ahvenanmaan itsehallinto on kaikesta huolimatta vahvistunut.

Ahvenanmaan itsehallintolaki on kirjoitettu kokonaan uudestaan kahdesti, ensimmäisen kerran vuonna 1951 ja toisen kerran laajan valmistelutyön jälkeen vuonna 1991. Uutta itsehallintolakia on muutettu jo kahdesti. Tämä osoittaa, että yhteiskunta muuttuu nopeasti.

Itsehallintolaki on ainutlaatuinen monellakin tapaa. Sekä Suomen eduskunta että Ahvenanmaan maakuntapäivät ovat sen hyväksyneet eikä sitä voida kumota, muuttaa tai uudistaa ilman maakuntapäivien suostumusta. Ahvenanmaan maakuntapäivien ja Ahvenanmaan kansan oikeus vaikuttaa omaan kehitykseensä on vertaansa vailla Suomen tasavallassa. Maakuntapäivät on käyttänyt tätä oikeuttaan suurella huolella ja ymmärryksellä ottaen huomioon mikä on ollut ahvenanmaalaisille eduksi maakunnan asema ja erityisolot huomioon ottaen. Ahvenanmaalaiset ovat hyödyntäneet omia vahvuuksiaan niin hyvin, että Ahvenanmaan merenkululla, lauttaelinkeinolla ja matkailulla on suuri merkitys koko maan kannalta.

Ahvenanmaalaiset päättivät itse liittyä unioniin sen jälkeen kun oli käynyt selville, että maakunnan kansainvälisoikeudellinen erityisasema voitiin ottaa huomioon. Ahvenanmaan asema on näin ollen ainutlaatuinen koko EU:ssa. Vaikka maakunta kuuluu unioniin ja maakunnassa sovelletaan yhteisön oikeutta, on elinkeinon harjoittamisen ja maanomistuksen osalta yhteisön oikeudellisista perusperiaatteista tehty merkittäviä poikkeuksia.

Euroopan unioniin liityttäessä maakunta sai edustuksen valtakunnan valmisteluelimissä ja Ahvenanmaan maaneuvos oikeuden osallistua EU-ministerivaliokunnan kokouksiin. Valtakunta kuitenkin edustaa maakuntaa kansainvälisissä asioissa. Kun kysymyksessä on suuri hallintokoneisto, järjestelmän toimivuutta on syytä seurata. Lainsäädäntövaltaahan on EU:lle siirtynyt sekä eduskunnalta että Ahvenanmaan maakuntapäiviltä. Suomen hallituksen tulee siksi huolehtia siitä, että maakunta myös tosiasiallisesti pystyy vaikuttamaan sellaisiin asioihin, jotka itsehallintolain mukaan kuuluvat sen toimivaltaan.

Suomen Ahvenanmaalle jäsenyysneuvotteluissa neuvottelemat poikkeukset osoittavat kuitenkin, että itsehallinnon henkeä ja tarkoitusta voitiin noudattaa. Ahvenanmaa osallistui neuvotteluprosessiin ja onnistui toteuttamaan toiveensa hyvien kulkuyhteyksien turvaamisesta. Maakunnan jääminen yhteisön veroalueen ulkopuolelle on kuitenkin - kuten tiedämme - tuonut mukaan etujen ohella myös hankaluuksia.

Integraation ja autonomian välillä vallitsee tietty ristiriita, koska kysymyksessä on osittain vastakkaisiin suuntiin vaikuttavat voimat. Toimivallan jako valtakunnan ja maakunnan välillä EU-asioissa saattaa myös joissakin tapauksissa aiheuttaa ongelmia. Kalastus on EU:ssa aiheuttanut monia ristiriitoja ja näyttää tuottavan vaikeuksia meillekin. Uskon kuitenkin, että Ahvenanmaan EU-ratkaisu on kokonaisuutena tarkasteltuna onnistunut ja että kaikki vaikeudet ovat voitettavissa.

Maakunnan ja valtakunnan suhteissa sotien jälkeen sovellettu yhteisymmärryspolitiikka on ollut tuloksellista. Olen vakuuttunut siitä, että samalla linjalla kannattaa jatkaa. Ahvenanmaan mallin kansainvälisellä mielenkiinnolla on suuri merkitys Ahvenanmaalle ja Suomelle. Sitä kannattaa vaalia vast'edeskin.

Olen monessa yhteydessä tuonut esille maamme hyviä kokemuksia vähemmistöasioissa. Olen todennut, että olemme pystyneet ratkaisemaan omat ongelmamme. Puhuessani Euroopan neuvoston parlamentaarikoille tammikuussa 1996 korostin muun muassa, että Suomi ratkaisi Ahvenanmaan kysymyksen takaamalla saariryhmälle laajan autonomian ja että ratkaisu on osoittanut elinkelpoisuutensa.

Ahvenanmaan erityisasema herättää lisääntyvää kansainvälistä huomiota. Kansainliiton Ahvenanmaa-ratkaisu ja sen päätös maakunnan itsehallinnosta, demilitarisoinnista ja neutralisoinnista kelpaa edelleenkin esimerkiksi siitä, miten vähemmistökonflikteja voidaan ratkaista rauhanomaisin keinoin muuten niin rauhattomassa maailmassa.

Tasavallan presidentti toimii itsehallinnon valvojana ja takaajana. Itsehallinnon kehittyessä valvonnan tarve vähenee. Itsehallinnon nyt täyttäessä 75 vuotta se on ehdottomasti saavuttanut kypsän iän. Lainsäädäntö takaa itsehallinnolle vakaan perustan ja tasavallan presidentin tarvitsee siten enää aniharvoin puuttua itsehallintoasioihin. Tasavallan presidentin rooli itsehallinnon takaajana on kuitenkin tärkeä siltä varalta, että ympäristömme muuttuisi rauhattomaksi.

Suurempi vapaushan merkitsee samalla suurempaa vastuuta. Uusi ulottuvuus on Euroopan unionin jäsenmaiden vastuu siitä, että kansallinen lainsäädäntö täyttää yhteisön oikeuden vaatimukset. Vastuu yhteisön direktiivien toimeenpanosta maakunnan lainsäädännössä tehokkaasti ja oikea-aikaisesti on viime kädessä Ahvenanmaan maakuntapäivillä. Tässä ei ole kysymys yksinomaan maakunnan, valtakunnan ja EU:n suhteista, vaan mahdollisesti myös yksityisten henkilöiden ja yritysten oikeusturvasta.

Hyvin toimiva talous on tietenkin jokaisen yhteiskunnan perusta. Eräs vaikea ja erimielisyyttä herättänyt kysymys on se, miten maakunnan ja valtakunnan välisiä taloudellisia suhteita tulisi kehittää. Verotusoikeuden siirtämisestä joko osittain tai kokonaan on pitkään keskusteltu, mutta päätöksentekoon asia ei vielä ole kypsä. Henkilökohtaisesti uskon, että nykyisen tasoitusjärjestelmän toimivuutta ja kehitystä EU:ssa kannattaa vielä seurata. Verotus ei ole yksinomaan taloudellinen kysymys, sillä se koskee maakunnan ja valtakunnan välisiä suhteita yleisemmälläkin tasolla. Kysymys on siitä, miten valtakunta tukee maakuntaa taloudellisen kriisin sattuessa ja miten maakunta omalta osaltaan rahoittaa koko maalle yhteisiä menoja.

Taloudelliset suhteet liittyvät siis osittain myös maakunnan ja valtakunnan yhteenkuuluvuuteen. Yhteenkuuluvuus onkin asia, jonka mielelläni tuon esille itsehallinnon juhlatilaisuudessa. Keskustelu yhteistä etua koskevista asioista - yhteenkuuluvuuden tuominen esille myönteisessä mielessä - käy itsehallinnon kehittyessä yhä tärkeämmäksi. Olisi huolestuttavaa, jos Ahvenanmaan ja Suomen väliset kulttuuriyhteydet heikkenisivät.

Suomalaisten tietoutta Ahvenanmaan historiasta, kansainvälisestä erityisasemasta, kulttuurista ja tavoista on lisättävä ja laajennettava. Yhtä tärkeää on, että valtakunnan olot tulevat ahvenanmaalaisille tutuiksi. Vain täten voimme edistää hyviä suhteitamme ja vain täten Ahvenanmaa voi toimia varteenotettavana kulttuurilinkkinä muuhun maailmaan. Tärkeää on myös, että Ahvenanmaan virkamieskunta on hyvin perehtynyt Suomen hallintoon ja lainsäädäntöön.

Ympäristöasiat ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin kulttuuri- ja talousasiat. Ahvenanmaan kauniit ja hyvin hoidetut maisemat tuottavat iloa jokaiselle vierailijalle ja upea saaristo on ainutlaatuinen koko maailmassa. Haltuunne on uskottu arvokas perintö ja uskon vakaasti, että hoidatte sitä hyvin. Itsehallinnon ansiona voidaan niin ikään pitää sitä, että saaristoympäristö on onnistuttu säilyttämään. Saariston elävänä säilyminen on kuitenkin yhä suuri huolenaihe. Yhteisenä huolenamme on myös Itämeren ja Suomenlahden huolestuttava tila. Ahvenanmaalaiset ovat käsittäneet, minkälainen uhka saastunut sisämeri on. Haluan kannustaa kaikkia entistäkin suurempiin ponnistuksiin tämän vakavan ympäristöuhan torjumiseksi.

Kun tänään vietämme itsehallinnon 75-vuotispäivää, voimme jättää arjen murheet mielestämme ja todeta, että nykyiset ongelmat loppujen lopuksi ovat melko vähäisiä 75 vuoden takaisten ristiriitojen rinnalla. Nyt voimme iloita siitä, että itsehallinnon perusta on vankka. Korkealentoisia sanoja tai rintaääniä ei enää tarvita. Tilanne on yleisesti ottaen hyvä.

Onnittelen Ahvenanmaan maakuntapäiviä juhlapäivän johdosta ja toivotan Ahvenanmaan kansalle ja sen edustajille onnellista tulevaisuutta.