TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE

YK:n PÄÄSIHTEERIN KOFI ANNAN'in JA ROUVA NANE ANNAN'in KUNNIAKSI JÄRJESTETYLLÄ PÄIVÄLLISELLÄ PRESIDENTINLINNASSA 13.08.1997

Minulla on suuri ilo ja kunnia toivottaa Teidät, herra pääsihteeri ja rouva Annan, tervetulleiksi tälle illalliselle. Me Suomessa todella arvostamme vierailuanne.

Te, Herra Pääsihteeri, ja minä olemme aikoinaan olleet läheisessä yhteistyössä YK:ssa. Tehtävämme ovat tänään toiset, mutta edelleen meille on yhteistä luja usko maailmanjärjestön yleviin päämääriin ja tarkoitusperiin.

Olemme seuranneet tiiviisti ensimmäisiä kuukausianne Yhdistyneiden Kansakuntien johdossa. YK-järjestelmän kokonaisreformia koskeva raporttinne on vahva ja ajankohtainen panos keskusteluun. Kansainvälinen järjestelmä elää syvältäkouraisevan ja historiallisen murroksen aikaa. Tarvitsemme ajan haasteisiin vastaavaa ja dynaamista YK:ta.

Tahdon vakuuttaa Teille, että Suomen hallitus tukee lujasti Teidän johdollanne alullepantua YK:n kokonaisuudistusta.

Ihmiskunnalla on 21. vuosisadan kynnyksellä edessään monia vaativia haasteita. Syntymässä on todella globaali aika ja siihen meidän on valmistauduttava.

Välineemme on sopeutettava ja hiottava tämän mukaisesti. YK:n uudistaminen on välttämätöntä ja siinä on myös onnistuttava. Aikansa eläneet hallintorakenteet on karsittava rönsyistään ja tarpeen vaatiessa purettava kokonaan; tuoretta ajattelua on palkittava; johdonmukainen pitkän aikavälin rahoitus on varmistettava. Teidän raporttinne luo vankan pohjan tarvittaville toimille.

Globalisaatio merkitsee entistä enemmän mahdollisuuksia - etenkin kehitysmaille. Eräs arvoisista edeltäjistänne valitti kerran, että kokonainen maanosa, Afrikka, oli hiipumassa. Tämän päivän Afrikassa on nähtävissä todellisen kehityksen merkkejä. Tämä on globalisaation seurausta.

Globalisaatiossa on silti huolestuttaviakin piirteitä; esimerkkinä vaikkapa sen vaikutukset ympäristöön ja tulonjakoon. YK:lla on, ja sillä täytyy olla jatkossakin, tärkeä roolinsa näiden vaikutusten lieventämisessä.

Suomi on sitoutunut vahvistamaan Euroopan unionin kansainvälistä roolia. EU on jo nykyisin YK:n suurin yksittäinen tukija. EU:lle YK:n uudistaminen on näin ollen erityisen tärkeää.

YK on vahva, jos alueelliset järjestötkin ovat vahvoja. Suomi pitää keskeisen tärkeänä YK:n ja alueellisten järjestöjen, kuten ETYJ:n, tiivistä yhteistyötä. Niiden roolit täydentävät toisiaan, eivät kilpaile keskenään.

Kriisinhallinnan tarpeet ovat kaikkien niiden mielessä, jotka haluavat vahvan YK:n. Tärkein tehtävämme on sotilaallisten selkkausten ennalta ehkäiseminen ja kriisinhallinta sekä vakauden luominen.

Meidän tulisi kehittää kriisinhallintakykyä ja löytää uudenlaisia rauhanturvan muotoja ja toteuttajia. NATO:n johtama operaatio Bosnia-Hertsegovinassa on esimerkki uudenlaisesta kriisinhallinnasta, jolle on tunnusomaista laaja kansainvälinen yhteistyö ja voimannäyttö. YK:n rooli rauhanturvassa säilyy kuitenkin keskeisenä jatkossakin ja ansaitsee koko kansainvälisen yhteisön täyden ja varauksettoman tuen. Suomen tuesta YK on aina voinut olla varma.

Herra Pääsihteeri,

Rouva Annan,

Hyvät Naiset ja Herrat,

Saanen kaikkien läsnäolevien puolesta kohottaa maljani Teidän kunniaksenne ja toivottaa Teille kaikkea hyvää tärkeässä työssänne ihmiskunnan hyväksi.