TASAVALLAN PRESIDENTIN PUHE KEIDANRENIN LOUNAALLA 25.9.1997
Arvoisa tri Toyoda, hyvät herrat,
Haluan aluksi lämpimästi kiittää Keidanrenia ja erityisesti sen puheenjohtajaa tri Toyodaa meille suomalaisille osoitetusta vieraanvaraisuudesta ja arvokkaasta mahdollisuudesta vaihtaa mielipiteitä Japanin talouselämän edustajien kanssa.
Japani on selvästi suurin kauppakumppanimme Aasiassa. Suomen ja Japanin välinen kauppa on kasvanut vilkkaasti viime vuosina, erityisesti vuodesta 1993 lähtien. Vuosina 1994-1995 vientimme arvo Japaniin jopa kaksinkertaistui. Puuhun perustuva vientimme on perinteisesti ollut keskeisellä sijalla myös viennissämme Japaniin, mutta tämän vuosikymmenen puolenvälin tienoilla kone- ja laitevienti, mukaan lukien telekommunikaatio, on noussut merkittävästi. Kuluvan vuoden alkukuukausina kaupan kasvu näyttää kuitenkin pysähtyneen ainakin toistaiseksi.
Toivoisimmekin, että voisimme jo tämän Japanin-vierailun aikana löytää yhdessä uusia virikkeitä kaupan piristämiseksi. Suomen Ulkomaankauppaliitto on nimennyt tämän viikon suomalaisen liiketoiminnan viikoksi Japanissa ("Finnish Business Week in Japan"). Uusien yhteistyöalojen ja kauppakumppanien löytämiseksi Osakassa järjestettiin eilen talousseminaari. Lisäksi tänään iltapäivällä täällä Tokiossa järjestetään JETROn (Japan External Trade Organization) kanssa talousseminaari. Perinteisten sektorien lisäksi suomalaiset yritykset toivoisivat saavansa uusia yhteistyömahdollisuuksia mm. ympäristöteknologian ja vanhustenhuollon aloilla.
Nämä yhteistyöteemat tuntuisivat sopivan toteutettaviksi myös Aichissa vuonna 2005 järjestettävän EXPO-maailmannäyttelyn suunnittelussa ja valmisteluissa. Suurlähetystöllämme on jo ollut alustavia yhteyksiä Aichin paikallisviranomaisten kanssa. Haluaisinkin tässä yhteydessä vielä kerran onnitella Japania ja myös kampanjassa aktiivisesti mukana ollutta Keidanrenia näyttelyn saamisesta Japaniin. Suomen viranomaiset ja talouselämä kannattivat yksimielisesti Aichin valintaa.
Olemme Suomessa seuranneet tyytyväisyydellä sitä, että talouden säännösten purkaminen on edennyt Japanissa viime vuosina ripeästi. Säännösten purkaminen kolmivuotisen deregulaatio-ohjelman avulla on antanut myös mm. EU-maille ja Yhdysvalloille mahdollisuuden esittää ja saada täytetyiksi omia toiveitaan. Deregulaatio on myös omalta osaltaan auttanut suomalaisyrityksiä saamaan paremman jalansijan Japanin markkinoilla. Toivoisimmekin, että deregulaatiotoimet jatkuisivat ja että myös eurooppalaisille näkemyksille varattaisiin edelleen mahdollisuus tulla kuulluiksi. Tiedämme Keidanrenilla olevan aktiivinen rooli deregulaation puolestapuhujana ja toivotamme teille jatkuvaa menestystä tässä tärkeässä työssä.
Suomen talous on ohittanut vuosikymmenen alun syvän laman ja asettunut pääosin myönteiselle kasvu-uralle. Tämän kehityksen veturina on ollut vientimme nopea kasvu, joka on seurausta teollisuutemme toimeenpanemien rakennemuutosten aikaansaamasta kilpailukyvyn vahvistumisesta ja voimakkaasta panostuksesta tutkimus- ja kehitystoimintaan. Suomalaisyritykset ovat vastanneet globalisaation asettamiin haasteisiin liiketoiminnan kansainvälistämisestä.
Tänä vuonna bruttokansantuotteemme kasvuksi arvioidaan 4,6%, mikä on OECD-maiden korkeimpia lukuja. lnflaatio on yhden prosentin luokkaa, vaihtotase on selvästi ylijäämäinen ja talouden muutkin indikaattorit kehittyvät oikeaan suuntaan. Viime vuosien suurin ongelmamme on ollut korkea työttömyys, joka on nyt saatu laskevalle uralle. Tilanteen paraneminen on kuitenkin hidasta, mikä verottaa edelleen kohtuuttomasti yhteiskunnan voimavaroja. Työttömyys on teollistuneiden maiden yleinen ongelma. Sen ratkaisu edellyttää myös kansainvälisen kaupan kehittämistä tavalla, joka ottaa huomioon kehitysmaiden työolojen parantamisen.
Suomen jäsenyys Euroopan unionissa vuoden 1995 alusta lähtien on osaltaan vakiinnuttanut Suomen asemaa sekä antanut maallemme uusia mahdollisuuksia tehostaa edelleen kahdenvälistä kaupallista ja taloudellista yhteistyötä kolmansien maiden kuten Japanin kanssa. Osana dynaamisesti kehittyviä ja yhdentyneitä eurooppalaisia markkinoita Suomi on entistä mielenkiintoisempi liikekumppani.
Euroopan unioni on ottamassa tärkeää askelta integraation vahvistamiseksi panemalla toimeen talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen, siirtymisen yhteiseen valuuttaan euroon. Se on johdonmukainen jatko tähänastiselle yhdentymiskehitykselle, erityisesti sisämarkkinoiden luomiselle, ja sillä on keskeinen merkitys Euroopan taloudelliselle dynamiikalle. EMU on keino edistää yhteisön talouskasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä koskevia tavoitteita. Jäsenmaiden sitoutuminen matalaan inflaatioon ja julkisen talouden tervehdyttämiseen tukee yritysten mahdollisuuksia menestyä kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Rahaliiton myötä pyritään maailman valuuttajärjestelmää vakauttamaan.
Talous- ja rahaliiton jäsenyydellä on Suomelle selvästi myönteisiä vaikutuksia, joiden perusteella vakaa aikomuksemme on liittyä EMU:n kolmanteen vaiheeseen ensimmäisten jäsenmaiden joukossa vuoden 1999 alusta lukien. Tulemme selkeästi täyttämään liittymiselle asetetut konvergenssikriteerit. Lopullinen päätös asiasta tehdään eduskunnassa ensi vuoden keväällä. Olen vakuuttunut siitä, että tämä päätös tulee olemaan myönteinen.
EU:n toinen suuri haaste on yhteisön laajeneminen. Unionin jäsenmaat tulevat tekemään Luxembourgissa joulukuussa päätöksen neuvottelujen aloittamisesta useiden jäsenkandidaattien kanssa. Suomi suhtautuu myönteisesti unionin laajentamiseen, koska näemme sen vahvistavan Euroopan vakautta, turvallisuutta ja hyvinvointia. Neuvotteluprosessi tulee väistämättä olemaan pitkä, koska jäsenyyttä tavoittelevat maat tarvitsevat aikaa taloutensa sopeuttamiseen jäsenyyden vaatimuksiin. Suomi tulee omalla EU-puheenjohtajuuskaudellaan vuoden 1999 toisella puoliskolla toimimaan aktiivisesti neuvottelujen edistämiseksi.
EU-jäsenyys on tuonut Suomelle uusia yhteistyökanavia ja instrumentteja suhteissamme kolmansiin maihin. Euroopassa on viime vuosina ryhdytty voimakkaasti kehittämään suhteita Aasiaan. Bangkokissa alkanut ASEM-prosessi on lyhyessä ajassa lähentänyt siinä mukanaolevia maita toisiinsa ja pannut alulle lukuisia yhteistyöhankkeita. Vaikka pidämmekin tärkeänä suhteiden kokonaisvaltaista kehittämistä, Suomi näkee taloudellisen yhteistyön tarjoavan parhaat mahdollisuudet saavuttaa konkreettisia tuloksia. Niinpä meillä onkin suuria odotuksia Japanin tämän viikon lopulla isännöimän talousministerikokouksen suhteen, johon seurueessani oleva ministeri Norrback osallistuu.
Pidämme myös ratkaisevan tärkeänä yksityissektorien välistä yhteistyötä ASEM Business Forumin puitteissa. Sitä kautta viranomaiset saavat suosituksia ja esityksiä kaupan ja investointien esteiden poistamiseksi. Talousministerit saavatkin jo käsiteltäväkseen investointien edistämis- ja kaupan esteiden poistamisohjelmat, Investment Promotion Action Plan and Trade Facilitation Action Plan, joiden laatimisessa yritysedustajat ovat olleet tiivisti mukana.
Olemme panneet mielihyvin merkille Japanin aktiivisen panoksen varsinkin ASEM:in talousyhteistyön tehostamiseksi samoin kuin Aasian ja Euroopan talouksien synergiaetujen kartoittamiseksi. Synergiaa on runsaasti. Meidän on yhdessä hyödynnettävä niitä.
Pyydän teitä nostamaan maljan Suomen ja Japanin välisen kaupan ja taloudellisen yhteistyön edelleen kehittämiselle.