TASAVALLAN PRESIDENTIN PUHE SUOMEN AKATEMIAN

AKATEEMIKKOJUHLASSA 14.11.1997

Onnittelen lämpimästi uusia akateemikkoja. Valinta Suomen Akatemian jäseneksi on korkein kunnianosoitus, jonka maamme voi suomalaiselle tai ulkomaiselle tieteenharjoittajalle suoda. Uskon, että esimerkkinne on kuin majakka, joka ohjaa ja rohkaisee nuoria suomalaisia tieteenharjoittajia heidän pyrkimyksissään kansainvälisesti merkittäviin ja luoviin suorituksiin.

Korkealaatuinen ja tuloksellinen tutkimus- ja kehittämistyö ovat elintärkeitä maamme hyvinvoinnin ja työllisyyden rakentamisessa entistä vankemmalle pohjalle. Eduskunnan ja hallituksen myönteistä asennetta tähän työhön kuvaa erityisen kouriintuntuvalla tavalla tälle toimintasektorille osoitettu tuntuva julkisen rahoituksen lisäys.

Olen vakuuttunut siitä, että tämä tie on oikea ja merkittävä vaikkei olekaan ainoa. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen luottamisen lisäksi tarvitaan suuri määrä muita toimia, joilla voidaan luoda riittävän ja vakaan taloudellisen kasvun edellytykset. On ilmeistä, että maailmantalouden globalisoituminen, Euroopan taloudellisen yhdentymisen syveneminen ja muutoinkin nopeasti lisääntyvät kansainväliset yhteydet vaativat jatkuvaa sopeutumista uusiin haasteisiin. Avain menestykseen on innovatiivisyys ja yritteliäisyys.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulee myös pystyä nopeassa tahdissa muuttumaan ja uudistumaan, jotta Suomi voisi ottaa ja pitää tulevaisuutensa avaimet omissa käsissään. Nyt juuri on maassamme menossa tutkimus- ja kehittämistoiminnan ennennäkemätön laajeneminen. Nyt on perusteltua odottaa, että tutkijakoulutukseen ja tutkimusympäristöjen kehittämiseen ohjatut investoinnit tuottavat merkityksellistä kulttuurista, yhteiskunnallista ja taloudellista lisäarvoa.

Laaja yhteistyö innovaatiojärjestelmän eri osien välillä vahvistaa Suomen mahdollisuuksia pyrkimyksissä parempiin saavutuksiin. Tutkimustulosten laadullinen parantaminen ja teknologisen kehityksen nopeuttaminen edellyttää myös laajaa ja läheistä kansainvälistä yhteistyötä. On oltava valmis samanaikaisesti sekä yhteistyöhön että kilpailuun.

Tutkimusjärjestelmämme on kehittymässä myönteiseen suuntaan. Tiedejärjestelmämme kehittämisen ja uudistamisen ajoitus osuu hyvin yhteen lisärahoitusohjelman kanssa. Pidän tutkimusjärjestelmämme eri osien saattamista tiiviimpään yhteistyöhön myönteisenä ja merkittävänä tavoitteena. Sellainen yhteistyö edistää mielestäni perus- ja soveltavan tutkimuksen etenemistä hyvässä vuorovaikutuksessa toisiaan tukien ja toisistaan oppien. Tervehdin tyytyväisenä julkisten tutkimus- ja kehittämistyön rahoittajien viime aikoina lisääntynyttä yhteistyötä ja odotan siltä paljon. Aidossa yhteistyössä kaikki voittavat.

Viikko sitten vietettiin Suomen Akatemian tieteen yleisöjuhlaa, jossa kohtasivat akateemikot ja lukiolaiset, tutkijat ja maallikot. Mielestäni nykyinen kehityssuunta on oikea: antakaamme nuorille mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen tieteen saralla niin pitkälle kuin se vain ikinä on mahdollista niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. On tärkeää saada tiede lähemmäksi kansalaisia ja tieto kulkemaan tehokkaasti kaikkiin suuntiin. Kansalaiset tarvitsevat tietoa tieteestä, tutkijat tarvitsevat tietoa yhteiskunnan ja ihmisten tarpeista ja toiveista.

Esitän sekä nyt nimitetyille uusille että vanhoille akateemikoille sen toivomuksen, että he käyttäisivät poikkeuksellista asemaansa ja asiantuntemustaan tieteen piirissä myös tieteen ja sen tulosten saattamiseen koko kansakunnan tietoisuuteen. Esitän myös Suomen Akatemialle parhaan tervehdykseni ja menestyksen toivotukseni sen työlle tieteen ja kansakunnan hyväksi.