TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN AVAUSPUHE TALOUSFORUMISSA, Lontoo 25.11.1997
Suomi viettää näinä viikkoina valtiollisen itsenäisyytensä 80-vuotisjuhlia monin eri tavoin. Kansainvälisesti merkittävin ja kulttuurianniltaan monipuolisin tapahtuma on täällä Lontoon Barbican Centre'ssä. Suomelle on suuri kunnia, että HM kuningatar on suostunut tämän tapahtuman suojelijaksi kanssani ja osallistuu tänä iltana vastaanotollemme yhdessä HKK prinssi Philipin kanssa.
Me suomalaiset olemme ylpeitä tästä festivaalista, joka esittelee modernia EU-Suomea juuri Lontoossa, joka historiallisesti on ollut suomalaisille portti maailmaan: kulttuuriseen vuorovaikutukseen sekä kauppaan ja taloudelliseen yhteistyöhön.
Suomen liittyminen Euroopan unionin jäseneksi vajaa kolme vuotta sitten on tiivistänyt ja monipuolistanut perinteisesti vahvoja taloussuhteita Suomen ja Britannian välillä. Maittemme visiot Euroopan integraation tulevaisuudesta ovat pitkälle samankaltaiset. Meille molemmille lankeaa myös erityinen vastuu lähivuosina, kun unionin tulevaisuudesta tehdään kauaskantoisia ratkaisuja. Britannian puheenjohtajuus alkaa runsaan kuukauden kuluttua ja Suomi on EU:n puheenjohtajamaana vuosikymmenen viimeisten kuuden kuukauden aikana, jolloin päätösten uudistuksista pitäisi olla valmiina.
Suomi on rakentanut hyvinvointinsa ulkomaankaupan varaan ja Britannia on aina kuulunut maamme tärkeimpiin kauppakumppaneihin. Tänään se on Suomen toiseksi tärkein vientimaa ja kolmas meidän tuontitilastossamme. Perinteinen vientimme Britanniaan oli paperia ja muita metsäteollisuuden tuotteita. Tänään metalliteollisuuden ja korkean teknologian tuotteet ovat tulleet niiden rinnalle. Tuontimme on ollut ja on edelleen suurelta osin koneita ja kuljetusvälineitä. Sekä tuontimme että vientimme on jatkuvasti monipuolistunut samalla kun huipputeknologian osuus on lisääntynyt. Tavaranvaihto on ollut Suomelle vahvasti ylijäämäistä, kun taas palvelukaupassa osat ovat päinvastaiset. Britannia on suomalaisille tärkeä investointikohde: investointien määrä on noin 600 miljoonaa puntaa, joista teollisuuteen yli puolet.
Britannian ja Suomen teollisuuden edustajat Sir Colin Marshall ja Jukka Härmälä kertovat kohta, miten teollisuus näkee edessämme olevat globaalit ja eurooppalaiset haasteet sekä miten muutos tulee vaikuttamaan maittemme taloussuhteisiin.
Suomen talouden näköalat ovat EMU:n kolmannen vaiheen toteutumisen lähestyessä hyvät. Talouskasvu tulee jatkumaan ilman ylikuumenemisen vaaraa ainakin pari seuraavaa vuotta noin neljän prosentin vuosivauhdilla. Tämä tulee vähentämään asteittain työttömyyttä sekä julkisen sektorin alijäämää. Viennillämme on tänä vuonna ollut yllättävän vahva kysyntä ja sen odotetaan jatkuvan ensi vuonnakin samaa vauhtia eli seitsemän prosentin kasvua edelliseen vuoteen verrattuna.
Ulkomaankaupasta riippuvaisena maana Suomi on ymmärtänyt kilpailun vaatimukset ja ollut valmis avaamaan markkinoitaan. Me olemme erityisesti panostaneet koulutukseen ja osaamiseen, mikä on keskeinen tavoite myös Britanniassa. Tutkimus ja kehittämistoiminta ovat menestyksen avainsanoja. Teollisuutemme on pyrkinyt keskittämään voimavaransa rajoitettuun joukkoon avainsektoreita, joilla suomalaiset voivat tänään tarjota maailman huippu-osaamista. Tällaisia ovat metsäklusteri, telekommunikaatio, ympäristönsuojeluteknologia sekä erityisesti pohjoisiin oloihin sopeutettu energia-, kuljetus- ja logistinen osaaminen.
Euroopan poliittisten mullistusten myötä myös entiset markkinarajat ovat kokeneet muutoksia. Perinteisesti raaka-aineita tuottavasta pohjolasta on tullut merkittävä markkina-alue, joka kattaa Skandinavian, Itämeren alueen ja Luoteis-Venäjän. Suomi on tämän uuden pohjoisen Euroopan keskellä "The Business Centre of the New Northern Europe".
Suomen ja Ruotsin jäsenyys Euroopan unionissa antoi EU:lle pohjoisen ulottuvuuden; pitkän rajan Venäjälle ja uutta kosketuspintaa koko Itämeren alueella. Tämän ulottuvuuden kehittämisestä hyötyy koko unioni. Meidän itärajamme on EU:n ja Venäjän välinen kontaktipinta, joka tarjoaa Suomeen sijoittuville yrityksille uusia mahdollisuuksia sekä ulottaa toimintansa ainakin 80 miljoonaa ihmistä käsittäville markkinoille.
Suomi pyrkii ensi keväänä mukaan EMU:n kolmanteen vaiheeseen yhdessä EU:n jäsenten enemmistön kanssa, koska katsomme sen olevan etujemme mukaista. EMU merkitsee Suomen taloudelle vakaata kasvuympäristöä. EMU on meille yhtä johdonmukainen askel kuin EU-jäsenyyskin. Haluamme olla vaikuttamassa siellä, missä tehdään taloutemme kannalta keskeiset päätökset.
Euroopan unionissa Suomen ja Britannian tavoitteet ovat pitkälle yhteneväiset. Me olemme molemmat avoimuuden, vapauden ja järkevän rahankäytön kannalla. EU:n laajentumisessa kannatamme samoja päämääriä. Tavoitteemme on vakaa ja turvallinen Eurooppa, jossa ihmisten, tavaroiden ja ajatusten vapaa liikkuminen luo maanosan kaikille kansoille hyvinvointia.
Maidemme välisillä taloussuhteilla on nyt hyvät kehitysmahdollisuudet. Tämä tilaisuus antaa osanottajille mahdollisuuden osallistua keskusteluun Suomen ja Britannian teollisuutta koskevista ajankohtaisista kansainvälisistä, eurooppalaisista ja globaaleista kysymyksistä. Toivotan työllenne menestystä.