TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE

FORUM 2000 -SEMINAARISSA; SOVINCENTRE, Moskova 26.11.1997

TULEVAISUUS KUULUU KAUPPAA KÄYVILLE KANSOILLE

Tänä vuonna vietämme Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuhlaa ja Moskovan kaupungin 850-vuotisjuhlaa. Yhteisen juhlavuotemme kunniaksi Moskovaan on näinä päivinä kokoontunut runsaasti Suomen ja Venäjän politiikan, talouselämän, tieteiden ja taiteiden edustajia. Tämänkaltaisia koko suhteidemme kirjon kattavia tapahtumia tarvitaan ja lausun kiitokset hyvin suoritetusta työstä mm. tämän Forum 2000:n samoin kuin koko tapahtuman järjestelyihin osallistujille.

Maailmantalous on 1990-luvulla globalisoitunut nopeasti. Venäjällä ja lukuisissa muissa maissa on käynnistetty markkinatalous. Tässä murroksessa Suomen ja Venäjän kauppa on kuitenkin saatu vahvalle kasvu-uralle.

Bolshevikkien voitto 80 vuotta sitten merkitsi keskinäisen kauppamme romahdusta ja hiipumista yli kahdeksi vuosikymmeneksi, rajat menivät kiinni. Tämä aiheutti Suomessa melkoisia sopeutumispaineita, joista kuitenkin selvittiin. Stalin ei halunnut nähdä niitä etuja, joita kansainvälinen työnjako tuo, vaan pyrki luomaan autarkisen talouden.

Toisen maailmansodan jälkeinen Neuvostoliitto tarvitsi ulkomaailmaa jälleenrakennuksen vauhdittajana. Suomen suorittamat mittavat sotakorvaukset tekivät suomalaisen laivanrakennuksen ja konepajatuotannon tunnetuksi Neuvostoliitossa. Nämä alat säilyivät keskeisinä vientialoinamme aina 1980-luvun loppuun asti. Kauppa kehittyi tänä aikana kokonaisuutena myönteisesti. Tasaiseen kehitykseen toivat heijasteluja 1970- ja 1980-lukujen öljyn hintavaihtelut, jotka vaikuttivat viiveellä myös vientiimme.

Vuosikymmenten yhteistyö loi keskinäistä ymmärrystä ja hyödytti molempia osapuolia. Toisen osapuolen vahvuudet ja tarjonta olivat tiedossa.

Paljon tästä kokemuksesta on edelleen jäljellä. Kaikissa OECD-maissa on 1960-luvulta lähtien teollisen tuotannon ohella kasvanut talouden palvelulohko. Lisäksi Suomen teollisen tuotannon rakenteeseen on tullut 1990-luvulla uusia elementtejä. Perinteisen puunjalostuksen ja konepajateollisuuden rinnalle on noussut uutena ja tällä hetkellä selvästi nopeimmin kasvavana alana elektroniikan ja sähkötekniikan laitteiden tuotanto. Eurooppalaisessa vertailussa Suomi on aivan kärkipäässä kun mittarina käytetään high-tech -tuotteiden osuutta maan viennissä. Tämä ei vielä ole koko painollaan heijastunut maidemme väliseen kauppaan.

Nämä Suomen teollisen rakenteen mittavat muutokset ovat kuitenkin varsin vähäisiä, kun verrataan niitä siihen rakennemuutokseen, jota Venäjän talous on viime vuosina joutunut kokemaan. Presidentti Jeltsinin johdolla on tehty merkittäviä poliittisia ja taloudellisia uudistuksia.

Vaikka Venäjän talouden tunnusluvut ovat osoittaneet kokonaistuotannon supistuneen koko Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisen ajan, on maidemme välinen kauppa nopeasti noussut siitä alhosta, johon se vuosikymmenen vaihteen muutoksissa joutui. Kaupan myönteinen kehitys on jatkunut. Kuluvan vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden luvut kertovat vientimme kasvaneen 24% samaan aikaan kun tuonti Venäjältä on kasvanut 29%. Koko kauppavaihtomme arvioidaan kuluvana vuonna nousevan noin 5 miljardiin dollariin.

Luvusta puuttuvat vielä paljolti kauppaamme vuosikymmeniä dominoineet investointitavarat. Tätä seikkaa pyrimme korjaamaan huomenna allekirjoitettavalla takuu- ja rahoitussopimuspaketilla. Kaupan uudelleenvirittäminen tuhansien Venäjän eri puolilla sijaitsevien yritysten ja noin 3000 Venäjän-kauppaa harjoittavan suomalaisen yrityksen välillä ei varmasti ole ollut helppoa. Kiitos menestyksestä kuuluu yrittäjille ja heidän työntekijöilleen samoin kuin heidän venäläisille yhteistyökumppaneilleen.

Euroopan unionin laajentuminen jatkuu. Suomi, Ruotsi ja Itävalta tulivat jäseniksi vuonna 1995. Unionin laajentuminen lisää vakautta ja luo hyvinvointia koko Eurooppaan. Suomen jäsenyyden myötä EU:lle syntyi pohjoinen ulottuvuus. EU ja Venäjä ovat rajanaapureita, mikä avaa uusia yhteistyönäkymiä.

Suomen EU-jäsenyys merkitsee sitä, että unionissa on nyt jäsenmaa, jolle Venäjä ei ole kaukainen suurvalta vaan läheinen yhteistyökumppani. Tämän me haluamme heijastuvan myös EU:n ja Venäjän suhteisiin. Uskomme, että tähän on nyt aiempaa paremmat mahdollisuudet. Euroopan unionin ja Venäjän välinen kumppanuus- ja yhteistyösopimus on vihdoin tulossa voimaan.

Kumppanuus- ja yhteistyösopimus on ensimmäinen askel ja sen avulla tiivistetään kanssakäymistä ja laajennetaan sopimusverkkoa. Sopimuksen tavoitteisiin kuuluu pidemmällä aikavälillä myös EU:n ja Venäjän välinen vapaakauppa. Tämäkin osoittaa, että osapuolet ovat valmiita kehittämään suhteita pitkäjänteisesti.

Venäjän rooli euraasialaisena valtiona ei rajoitu vain Eurooppaan. Suomi yhdessä muiden EU:n jäsenmaiden kanssa tukee Venäjän pyrkimyksiä integroitua maailmantalouteen. Tässä prosessissa Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsenyys on kaikkein tärkein ja laajavaikutteisin askel. Venäjä on jo Pariisin klubin jäsen.

Suomen ja Venäjän välisen taloudellisen kanssakäymisen nopea vilkastuminen on tuonut julkisuudessakin esille kehityksen pullonkaulat. Maantieliikenne on viimeisen viiden vuoden aikana viisinkertaistunut. Näitä kysymyksiä on maidemme välillä käsitelty viime aikoina usein. EU-jäsenyys on tuonut yhteisen rajamme ylittävän liikenteen sujuvuuden myös eurooppalaisen mielenkiinnon kohteeksi. Suomi pitää näitä kysymyksiä erittäin tärkeinä. Toivomme, että niin kuorma-autoliikenteen maksukiistat kuin pullonkaulaksi muodostunut lentoliikenne saadaan sovittua mahdollisimman pian.

Totean, että viime vuosina tapahtuneet muutokset ovat vieneet maidemme välistä taloudellista yhteistyötä myönteiseen suuntaan. Perustana ovat nyt kaupankäynnin terveet periaatteet. Tämä luo myös investointien kehitykselle lujan perustan. Venäjän talouden kääntyminen kasvuun ja tarkentuva lainsäädäntö sekä verotuksen uudistus luovat vakaammat olosuhteet niin kaupalle kuin investoinneille. Myönteistä suuntausta vahvistavat osaltaan Venäjän laajentuva eurooppalainen yhteistyö ja sen integroituminen maailmankauppaan.

Uskon, että tältä pohjalta suomalaiset ja venäläiset yritykset voivat katsoa luottavaisesti eteenpäin myös seuraavalle vuosituhannelle. Tulevaisuus kuuluu globalisoituvassa maailmassa kauppaa käyville kansoille.