TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN ESITELMÄ MOSKOVAN VALTIOLLISESSA KANSAINVÄLISESSÄ INSTITUUTISSA (MGIMO) 27.11.1997
GLOBAALI MUUTOS - SUOMI JA VENÄJÄ
Minulle on suuri ilo tavata venäläisiä opiskelijoita ja keskustella kanssanne. Maailma muuttuu. Venäjä ja Suomi ovat tässä muutoksessa mukana. Meillä Suomessa on sanonta: "Mitä ylioppilaat tänään, sitä kansakunta huomenna".
Me unohdamme usein, että Venäjän valtava muutos on vain osa koko maailmanyhteisöä koettelevaa mullistusta.
Kaikilla mantereilla taloudet kasvavat. Olen itse nähnyt tämän omin silmin Kiinassa, eteläisessä Afrikassa ja latinalaisen Amerikan suurissa teollisuusmaissa.
Kaikkialla nuoriso käyttää samoja kulutustavaroita ja nauttii samankaltaisesta musiikista ja on yhteydessä toisiinsa internetin kautta. Poikani viimeistelee väitöskirjaansa filosofian alalta Columbian yliopistossa New Yorkissa. Vaimoni ja minä saamme kuulumiset häneltä sähköpostilla. Etäisyys on menettämässä merkitystä, ei vain talouden yhtenä kustannustekijänä vaan yhä enemmän myös ihmisten erottajana.
Aiemmin maantieteellisesti ja kielellisesti eristyneestä Suomesta on tullut maailman johtava internetin ja matkapuhelimen käyttäjämaa. Suomi on löytänyt paikkansa globaalilta tiedon ja vuorovaikutuksen valtaväylältä.
Kuvaamani raju muutos Suomessa ja Pohjolassa on myös tulevaisuutta Venäjälle ja koko Euroopalle. Tässä muutoksessa yliopistoilla ja tutkimuslaitoksilla on ratkaiseva tehtävä. Kansalliset rajat ylittävä vapaa tutkimus ja tieteellinen kanssakäyminen on suuri voimanlähde.
Opiskelijat, te valmistutte maailmaan, joka on ratkaisevasti toinen kuin missä aloititte koulunkäyntinne. Tämä maailma on avoin, mutta vaatii teiltä paljon. Tärkeää on, että Venäjän uudistuskehitys jatkuu ja kansainvälinen tilanne säilyy vakaana.
Haluan seuraavassa tarkastella Suomen asemaa Euroopassa sekä Venäjän naapurina:
Kylmän sodan päättyminen poisti keinotekoiset ideologiset rajat ja loi todelliset edellytykset taloudelliselle ja kulttuuriselle globalisaatiolle. Sodanjälkeisen Euroopan menestystarina liittyy paljolti Euroopan integraatioon. Entisten vihollismaiden teräs- ja hiiliteollisuuksien yhdistämisestä alkanut kehitys on mullistanut koko maanosan. Miekat taottiin auroiksi.
Euroopan unioni on madaltanut rajat jäsenvaltioiden väliltä: ihmiset, tavarat, palvelut ja pääoma liikkuvat vapaasti koko EU:n sisällä. Sillä on yhteinen politiikka ja ääni yhä useammissa asioissa maailmalla.
Kun Euroopan unioni laajeni pohjoiseen vuonna 1995, siitä tuli Suomen kautta Venäjän rajanaapuri. Suomen ja Ruotsin jäsenyys Euroopan unionissa on luontevalla tavalla korostanut unionin pohjoista ulottuvuutta.
EU:n pohjoisen ulottuvuuden vahvistuminen luo uusia mahdollisuuksia unionin ja Venäjän yhteistyölle seuraavan vuosisadan avautuessa. Jo nyt yli puolet Venäjän ulkomaankaupasta kulkee Itämeren kautta ja lähes puolet Venäjän ulkomaille suuntautuvasta maantieliikenteestä kulkee Suomen kautta.
Euroopan unionin laajentuminen Puolaan ja Baltian maihin tulee voimakkaasti lisäämään kanssakäymistä EU:n ja Venäjän välillä.
Euroopan unionin laajentuminen ja kehittäminen heijastaa hyvinvointia yli sen rajojen koko Eurooppaan, pohjoiseen Afrikkaan ja Lähi-Itään. Vain tästä näkökulmasta voimme käsitellä ympäristöongelmia ja energiahuoltoon liittyviä valtavia haasteita.
Minun ei tarvitse tämän päivän opiskelijoille kertoa, mitä teille merkitsevät periytyneet ympäristöongelmat. Pullotetun veden käyttö lauhkealla vyöhykkeellä ei ole edistysaskel. Se on hätähuuto.
Huonokuntoiset ydinvoimalat ja saastuttavat tehdaslaitokset eivät ole vain paikallinen ongelma. Saasteet eivät kunnioita rajoja. Tämän vuoden lämmin kesä Itämerellä havahdutti kaikki käsittämään miten hauras on Itämeren ekologinen tasapaino. Pietarin kaupungin vesiensuojeluohjelma on Suomelle yhtä tärkeä kuin se on pietarilaisille ja virolaisillekin.
Pohjoisen ympäristön ongelmien ratkaisu tarvitsee laajaa kansainvälistä yhteistyötä. Erityisen haastava tehtävä on Muurmannin rannikon sotilaallisen ydinjätteen siivoaminen sekä ikääntyvien ydinvoimaloiden korjaaminen. Tämän tehtävän hoito on valtaisa taloudellinen kustannus . Se edellyttää Venäjän lisäksi Euroopan unionin ja Yhdysvaltain osallistumista.
Luonto on erityisen haavoittuva pohjoisessa. Pohjoismaita ja Venäjää yhdistää historiallinen kokemus ja kiinnostus pohjoisten ja arktisten alueiden tutkimukseen ja luonnonvarojen hyödyntämiseen .Muistamme erityisesti suuren tutkimusmatkailijan Nordenskiöldin, joka Vega-laivallaan ensimmäisenä purjehti koillisväylän läpi runsaat sata vuotta sitten. Nordenskiöld oli suomalainen, jonka keisari Nikolai I karkoitti Suomesta radikaali-ylioppilaana. Tämän johdosta hänen laivansa purjehti Ruotsi-Norjan lipun alla.
Eurooppa ja Venäjä ovat merkittävässä määrin yhdistämässä energiahuoltonsa. Suurimmat energiareservit sijaitsevat arktisella alueella, Euroopan, Aasian ja Amerikan mannerjalustalla. Euroopan energiahuolto perustuu yhä enemmän kaasun käyttöön. Jatkuvasti laajentuva kaasuverkosto on luonut tilanteen, jossa kuluttaja ei tiedä, mikä on energian alkuperämaa. Hän ei tiedä, tuleeko se Britanniasta, Norjasta, Hollannista, Algeriasta, Keski-Aasiasta vai Venäjältä.
Energiamarkkinoiden yhdentyminen on lisännyt huoltovarmuutta ja laskenut hintoja sekä lisännyt taloudellista keskinäisriippuvuutta laajemminkin.
Kansainvälisen yhteisön turvallisuus on jatkossa rakennettava yhä määrätietoisemmin lisääntyvän taloudellisen keskinäisriippuvuuden luomien uusien realiteettien pohjalta.
Kylmän sodan päättyminen lopetti hedelmättömän ideologisen vastakkainasettelun. Tämä vuosikymmen on osoittanut, mitkä valtavat voimavarat pääsivät valloilleen Berliinin muurin murruttua. Nyt nämä vapautuneet inhimilliset ja taloudelliset voimavarat on saatettava palvelemaan kansalaisten elinolojen parantamista.
Kylmän sodan päättyminen merkitsi monille meistä myös luopumista totutuista arvoista ja selityksistä. Tämä on globalisaation suuri haaste: meillä ei ole aina valmiita vastauksia, eikä viimeistä totuutta.
Rajujen muutosten luoma epävarmuus ei ole hallittavissa ylhäältä tulevilla määräyksillä. Ratkaisevaa on toimiva kansalaisyhteiskunta. Sellainen rakentuu kansalaisten oma-aloitteellisuuden pohjalta, heille tärkeiden asioiden hoitamiseksi. Vahva kansalaisyhteiskunta, joka sisältää aitoa itsehallintoa vapauttaa valtiovallan hoitamaan sille kuuluvia asioita demokratiassa.
Euroopan unionin maiden ja Venäjän arvopohjat yhdistyvät demokratiassa. Tämä on tehokkain tapa turvata rauhanomainen kehitys Euroopassa ja koko maailmassa. Olen vakuuttunut siitä, että uuden Venäjän nuoriso ymmärtää, että taloudellinen hyvinvointi, demokratia ja oikeusvaltio ovat kaikki toinen toistensa edellytyksiä. Ne ovat saman puun hedelmiä.
Niin on myös kansainvälisissä suhteissa. Demokratiat eivät sodi keskenään. Immanuel Kantin kaksisataa vuotta sitten Itämeren rannalla, Königsbergissä, esittämä perustelu "Ikuisesta rauhasta" on ajankohtaisempi kuin koskaan. Sodankäynnin kasvava tuhoisuus, valtioiden demokratisoituminen sekä niiden välisen kaupankäynnin jatkuva lisääntyminen takaavat Kantin mukaan sen, että tulevaisuudessa sota väistyy rauhan tieltä. Te, hyvät opiskelijat, edustatte sitä sukupolvea, joka on lähempänä Kantin ennustamaa uutta aikakautta kuin yksikään teitä edeltänyt sukupolvi.
Valtioiden keskinäisriippuvuus lisääntyy. Kansalaisten välinen vuorovaikutus yli rajojen kasvaa kiihtyvällä vauhdilla. Yliopistoissa ja tutkimusyhteisöissä tämä tiedetään paremmin kuin muualla. Nyt on uusien paradigmojen ja tieteellisten läpimurtojen aika. Ne syntyvät henkisestä vapaudesta, joka on nyt koittanut.