TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE
TALOUSSEMINAARISSA KIOVASSA 1.4.1998


Olen tyytyväinen voidessani osallistua tähän mittavaan ja historiallisesti ensimmäiseen maidemme väliseen korkean tason talousseminaariin. Nämä tilat tarjoavat kokoontumisellemme erinomaiset puitteet. Haluan esittää kiitokseni kaikille niille, jotka ovat osallistuneet seminaarin järjestelyihin.

Maailmantaloutta on leimannut kuluneen vuosikymmenen ajan ennennäkemättömän nopea globalisaatio. Uusia markkinoita on avautunut kaikkialle. Euroopan integraatioprosessi on jatkunut: Suomi on ollut EU:n jäsen vuodesta 1995 ja äskettäisessä Luxemburgin huippu-kokouksessa sovimme siitä, kuinka seuraava Euroopan unionin laajentumiskierros lähtee liikkeelle. Ukraina on valinnut suunnakseen markkinatalouden ja demokratian.

Tämä on se dynaaminen, jatkuvasti muuttuva ympäristö, jossa toimimme.

Luopuminen suunnitelmataloudesta on siirtänyt päätösvallan taloudessa yrityksille. Näiden satojen suurten ja pienten yritysten kiinnostuksesta ja taidosta riippuu myös maidemme välisen kaupan kehitys. Kauppamme on edelleenkin varsin vaatimatonta verrattuna maidemme maan-tieteelliseen läheisyyteen ja potentiaaliin. Viidessä vuodessa on kuitenkin luotu hyvä perusta ja kauppavaihtomme on vuoteen 1992 verrattuna kolminkertaistunut. Seminaarin runsas ja korkeatasoinen osanottajajoukko viittaa siihen, että yritysten piirissä kasvun uskotaan jatkuvan

Sujuvat liikenneyhteydet ovat kaupankäynnin perusedellytyksiä. Näihin kuuluvat myös suorat lentoyhteydet.

Markkinataloudessa viranomaisten rooli kaupankäynnissä rajoittuu puitteiden luomiseen. Välttämättömien uudistusten eteenpäinvieminen vaatii kuitenkin hallituksilta selvää käsitystä tavoitteista ja lujaa työtä niiden saavuttamiseksi.

Vuonna 1992 uudelleenvirinneet maidemme väliset suorat kauppayhteydet omaavat pitkät perinteet. Viikinkien idäntie kulki Suomen etelärannikkoa pitkin päätyen Ukrainan jokien kautta Mustallemerelle ja sieltä edelleen Bysanttiin. Yhteinen historia Venäjän imperiumin osana loi myös uusia taloudellisia suhteita. Vasta itsenäistynyt Suomi pyrki vielä ennen bolshevikkivallan vakiintumista Ukrainassa vuonna 1918 varmistamaan näiden kauppasuhteiden pysyvyyden. Kiovassa toimi lyhyen ajan Suomen lähetystö. Tämän vaiheen jälkeen suorat kauppasuhteet katkesivat 75 vuodeksi.

Suomi ei ole enää se "puujaloilla seisova maa", joksi olemme itseämme vuosikymmenet kuvanneet. Vaikka puu- ja paperiteollisuus edelleenkin on merkittävä vientitulojen tuoja, niin 90-luvulla metalliteollisuus on noussut nopeasti sen ohi selvästi tärkeimmäksi teollisuudenalaksi ja viennin veturiksi. Erityisen nopeaa on ollut elektroniikkateollisuuden kasvu. Tällä alalla Suomi on muutamassa vuodessa kohonnut Euroopan johtavien maiden joukkoon. Tämä muutos vaikuttaa myös maidemme kauppasuhteisiin.

Suomi on tänä päivänä johtavia maita tietotekniikan käytön yleisyyttä ja nykyaikaisten tieto-liikenneyhteyksien tiheyttä vertailtaessa. Suomessa on panostettu voimakkaasti tutkimukseen ja koulutukseen, jotka nähdään kilpailukykymme varmimpana tukena.

Kansainvälistymisen myötä on pidettävä huoli siitä, että saa samat oikeudet kuin muutkin. Samalla joutuu luonnollisesti sitoutumaan yhteisiin pelisääntöihin. Kaupan ja taloudellisen toimeliaisuuden alalla tämä tapahtuu Maailman kauppajärjestön kautta.

Ukraina on asettanut tavoitteekseen Maailman kauppajärjestön jäsenyyden. Voimme tyytyväisinä todeta neuvottelujen edenneen hyvin, vaikka useita asioita on vielä auki. Suomi ja muut EU-maat pitävät erittäin tärkeänä, että Ukrainan jäsenyys toteutuu mahdollisimman pian. Olisi tärkeää, että Ukraina olisi jäsenenä kun uusi globaalikierros vuosituhannen vaihteen jälkeen käynnistyy. Mielestämme tähän on olemassa reaaliset edellytykset.

Suomen EU-jäsenyys merkitsee sitä, että Suomen ja Ukrainan välisiä kauppapoliittisia suhteita säätelee maaliskuun alussa voimaan tullut kumppanuus- ja yhteistyösopimus .

Tämä sopimus luo lujan perustan Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden ja Ukrainan välisille kauppa- ja taloussuhteille lähivuosiksi. Suomi ja muut Euroopan unionin jäsenmaat ovat valmiita panostamaan sopimuksen mahdollisimman nopeaan, tehokkaaseen ja laajaan täytäntöönpanoon. Sopimuksen perustaman yhteistyöneuvoston on määrä kokoontua vielä kuluvan kevään aikana.

Sopimus luo sisältöä ja ohjaa Euroopan unionin ja Ukrainan välisiä suhteita myös pidemmälle aikavälille. Sopimus sisältää mahdollisuuden luoda EU:n ja Ukrainan kesken vapaakauppa-alue. Ukraina on myös sitoutunut lähentämään talouslainsäädäntöään Euroopan unionin säädöstöön.

Euroopan unionin laajentuminen lähentää sitä ja Ukrainaa myös maantieteellisesti, kun Ukrainasta tulee ensi vaiheessa Puolan ja Unkarin jäsenyyden myötä unionin rajanaapuri. Jo nyt monet suomalaisyritykset toimivat Ukrainan markkinoilla Puolan ja Baltian maiden kautta. Laajentumisprosessi tulee entisestään lisäämään Euroopan unionin kiinnostusta Ukrainaan.

Globalisoituminen merkitsee pääomien esteettömämpää virtaa maasta toiseen. Investoinneista käydään jatkuvasti kovenevaa kilpailua. Ukrainalla on hyvät mahdollisuudet hyödyntää keskeistä sijaintiaan investoijia houkutellessaan. 50 miljoonan asukkaan kotimarkkinat ja kauppajärjestelyt Venäjän ja muiden naapurimaiden kanssa lisäävät Ukrainan kiinnostavuutta.

Konkreettisena toimena kaupan ja investointien edistämiseksi olemme allekirjoittaneet tämän vierailun yhteydessä kuluvan kevään aikana neuvotellun takuu- ja rahoitussopimuspaketin.

Kauppasuhteiden vahvistaminen on aikakautemme rauhanprosessi. Suomen kokemus kertoo sen, että ulkomaankauppa luo vaurautta. Olemme avanneet markkinoitamme kovemmalle kilpailulle ja tehostaneet tuotantoamme. Tämä on luonut uusia mahdollisuuksia, vaikka sopeutuminen ei aina ole ollut helppoa.

Sisäänpäin kääntyminen ja protektionismi eivät edes suurimpien valtioiden kohdalla tarjoa ratkaisua. Kiinan kääntyminen markkinatalouden tielle on tästä oiva esimerkki.

Ukrainan vaihtoehdot talousuudistusten tiellä eivät ole olleet helppoja. Paljon on kuitenkin saatu aikaan ja uskon, että valitulla talousuudistusten tiellä päästään myös tuloksiin, jotka näkyvät kasvavana taloudellisena toimintana ja hyvinvointina. Toivotan ukrainalaisille ja suomalaisille yrityksille menestystä ja hyviä tuloksia keskinäisten kauppasuhteiden kehittämisessä.