TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE
DIPLOMAATTIPÄIVÄLLISILLÄ HELSINGISSÄ 23.04.1998

Eurooppa kehittyy kohti suurempaa yhtenäisyyttä. Se ei tapahdu itsestään, vaan se vaatii valtioiden ja instituutioiden välistä yhteistyötä sekä kansalaisten tukea.

Euroopan unionin jäsenvaltiot hyväksyivät viime kesäkuussa Amsterdamissa unionin perussopimuksen uudistuksen, joka tekee unionin laajentumisen mahdolliseksi. Suomen eduskunta saa Amsterdamin sopimuksen ratifioinnin omalta osaltaan valmiiksi kahden kuukauden sisällä.

Unionin vajaa kuukausi sitten käynnistämä uusin laajentumisvaihe on vuosia kestävä, vaativa hanke. Unionin on myös korjattava rakenteitaan. Nämä hankkeet aiheuttavat keskustelua unionin sisällä ja ulkopuolella. On selkiinnytettävä Euroopan integraation perimmäistä päämäärää, vakauden ja turvallisuuden alueen laajentamista.

Jäsenyysneuvottelujen ja liittymisstrategian rinnalla unioni tarjoaa myös muita yhteistyömahdollisuuksia ja vuoropuhelun muotoja kumppaneilleen niin Euroopassa kuin sen ulkopuolella. Tämä vastaa hyvin Suomen käsitystä muulle maailmalle avoimesta unionista.

Viime aikojen tapahtumat eräissä Aasian maiden talouksissa osoittavat, että meidän ei pidä uskoa lineaarisen kehityksen itsestään selvään jatkumiseen. Häiriöitä ei voida myöskään eristää alueellisesti. Tämä puhuu entistä tiiviimmän kansainvälisen yhteistyön puolesta.

Suomen oma taloudellinen kehitys viime vuosina on hyvä, vaikkakin monella tapaa tuskallinen esimerkki sopeutumisesta kansainvälistyneen talouden olosuhteisiin. Vuosikymmenen vaihteen laman ravistelun tuloksena kansantaloutemme on kokenut monia rakenteellisia muutoksia. Pankkisektorimme kävi syvässä kriisissä, rakennusteollisuus lähes katosi, konkurssiaalto pyyhkäisi pois monia pieniä ja keskisuuria yrityksiä, maataloudesta on kadonnut kymmeniä tuhansia työpaikkoja.

Mutta kriisissä on aina muutoksen siemen. Sen on Suomen talouden kehitys osoittanut. Vienti säilyi taloutemme selkärankana, mutta se kasvatti itselleen yhden uuden tukijalan. Aiempien puujalan ja metallijalan rinnalle on kehittynyt korkeaan teknologiaan nojaava jalka.

Tälle kehitykselle on ollut elintärkeää panostaminen tutkimukseen ja kehitykseen. Tutkimusinvestoinnit ovat nousseet Suomessa tasaisesti viime vuosina. Samalla osallistumisemme kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön on tiivistynyt.

Vaikka vientisektorin ohella taloutemme on muutenkin monipuolistunut, palvelusektorilla on edelleen huomattavia mahdollisuuksia kasvuun. Palveluihin voisi syntyä myös runsaasti uusia työpaikkoja. Tällainen kehitys onkin viime aikoina alkanut toteutua.

Huolimatta siitä, että meillä kuten muuallakin talouden kasvuennusteita on viime viikkoina tarkennettu alaspäin, ennusteet lupaavat Suomelle täksi vuodeksi hyvää kasvua. Investoinnit, yksityinen kulutus ja kokonaistuotanto kasvavat, viimeksi mainittu tosin aiempaa hitaammin. Inflaatio ja korot pysyvät alhaalla. Työttömyyden odotetaan edelleen alenevan.

Näistä lähtökohdista Suomi voi lähteä luottavaisin mielin ensi viikonlopun kokoussarjaan, jossa päätetään talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen jäsenistä sekä yhteisvaluutasta. Eduskuntamme hyväksyi viime viikolla Suomen liittymistä koskevan hallituksen tiedonannon.

Vappuviikonlopun ratkaisujen myötä Euroopan integraatio ottaa pitkän ja rohkean askeleen. Uskon, että askeleesta on hyötyä maailmanlaajuisesti.

Toivon, että tulevien päivien aikana myös itseään pitkään odotuttanut Suomen kevät ottaa pitkän ja rohkean askeleen. Minusta tuntuu, että me kaikki, jotka olemme täällä eläneet mennyttä puolitalvea, olisimme ansainneet sen.

Kiitän Helsinkiin akkreditoitua diplomaattikuntaa hyvästä yhteistyöstä. Omasta ja puolisoni puolesta pyydän saada nostaa maljan kunniaksenne.