Tasavallan presidentin puhe Maamme-laulun 150-vuotisjuhlassa Senaatintorilla 13.5.1998

Suomen ylioppilaat!

Tänään tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun Maamme-laulu kajahti ensimmäisen kerran ilmoille ikimuistettavassa ylioppilaiden Flooranpäivän juhlassa.

Runebergin runo Paciuksen sävelin on sen jälkeen, niin ilon kuin murheenkin päivinä, rohkaissut lukemattomissa tilaisuuksissa kansaamme ja saanut itsenäisessä Suomessa kansallislaulun aseman.

Myös Topeliuksen runo ja Cygnaeuksen puhe isänmaalle ovat säilyttäneet muiston kevätjuhlasta jälkipolville.


Finlands studenter!

Idag har 150 år förflutit sedan Vårt land sjöngs för första gången vid studenternas oförglömliga Florafest.

Runebergs dikt och Pacius tonsättning har därefter, i såväl glädjens som sorgens stunder, ingett vårt folk mod och upphöjts till det självständiga Finlands nationalsång.

Även Topelius dikt och Cygnaeus tal till fosterlandet har bevarat minnet av Florafesten till kommande släktled.

På bemärkelsedagen firas den nationella huvudfesten på Gumtäkts äng, på den plats där Vårt land sjöngs för första gången.

Jag har äran och glädjen att välkomna alla studenter och medborgare att delta i vår nationalsångs, Vårt lands 150-årsfest.

Merkkipäivänä vietetään kansallista pääjuhlaa Maamme-laulun syntysijoilla Kumtähden kentällä.

Minulla on ilo ja kunnia kutsua ylioppilaat ja kansalaiset yhtymään Maamme-laulun 150-vuotisjuhlaan.