TASAVALLAN PRESIDENTIN PUHE VETURIMIESTEN LIITON
100-VUOTISJUHLASSA 6.6.1998

Veturimiesten liiton 100-vuotisjuhla on huomattava yhteiskunnallinen virstanpylväs. Onnittelen lämpimästi juhlivaa liittoa sekä kaikkia sen jäseniä ja heidän läheisiään. Satavuotias liitto on lähes kaksikymmentä vuotta vanhempi kuin itsenäinen Suomen tasavalta. Veturimies ammattina on vieläkin vanhempi. Rautatietoimintahan alkoi maassamme 136 vuotta sitten.

Rautateiden rakentaminen oli oleellinen osa tuolloin Suomen suuriruhtinaskunnassa käynnissä ollutta voimakasta taloudellista, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä toimeliaisuutta. Aikalaisten uurastus matkaansaattoi suotuisan yhteiskunnallisen kehityksen, joka loi henkistä ja taloudellista pohjaa kansalliselle heräämiselle ja valtiolliselle itsenäistymisellemme ja tasavaltamme synnylle. 1800-luvun lopulla alkoi myös työväestön järjestäytyminen itsenäiseksi ammattiyhdistysliikkeeksi, joka nivoutui osaksi prosessia, jonka ilmentymä nykyinen tasa-arvoinen kansalaisyhteiskuntamme on.

Veturimiehet olivat niiden ensimmäisten työväen aktiivien joukossa, jotka rohkeasti ja pelottomasti lähtivät esittämään näkemyksiään ja ajatuksiaan asioiden kehittämiseksi ja parantamiseksi. Kun ammattikuntanne edustajat 100 vuotta sitten kokoontuivat perustamaan yhteistä ammattijärjestöään Suomen Kuljettaja- ja Lämmittäjäyhdistystä, niin heillä oli merkittävä - ja ennen kaikkea oikeaksi osoittautunut - visio. He luottivat siihen, että tulevaisuutta voidaan parhaiten rakentaa yhdessä ja yhteistyöllä.

Muutokset olivat silloinkin suuria ja mullistavia, elettiin teollisen yhteiskunnan luomisen aikaa. Tänä päivänä kohtaamme myös huiman teknologisen kehityksen ja globalisaation haasteen. Tässä ja nyt tarvitaan vanhaa veturimiesten visiota: ongelmiin on tartuttava ja ne voitettava yhdessä ja yhteistyöllä - ja uskoa: ongelmat on luotu voitettaviksi ja ne voitetaan, kun toimeen tartutaan.

Optimismia ja yhteistyökykyä tarvitaan kaikilta osapuolilta, mutta ammattiyhdistysliikkeellä on tässä tärkeä tehtävä ja monessa asiassa ratkaisun avaimet hallussaan. Muutoksien keskellä ammattiyhdistystoiminta tarjoaa turvallisuutta. Kaveria ei jätetä! Ammattiyhdistysliikkeellä on luovuttamaton oikeus ja väistämätön velvollisuus vaikuttaa kehityksen suuntaan puolustaessaan jäsentensä etuja ja oikeuksia muutoksissa. Sillä on osaltaan myös vastuu tulevaisuudesta ja mahdollisuus rohkaista jäseniään sopeutumaan muutoksiin, joita ei voida välttää, mutta joiden väistämättömyys ei ole kaikille ilmeinen. Myönteisellä ja yhteistyöhakuisella asenteella Veturimiesten liitto voi luottavaisesti aloittaa toisen menestyksekkään vuosisatansa.

Rautatiet ja rautatieläisten ammatit ovat aina herättäneet positiivisia mielikuvia. Näin on erityisesti veturimiesten ammatin kohdalla - tehtävä kiehtoo sekä aikuisia että lapsia. Veturimiehet ovat myös erottamaton osa rautateiden historiaa sen perusammattina. Juhani Ahon kuvaamasta Liisan ja Matin höyryjunamatkasta on siirrytty Pendolino-aikakauteen.

Rautatiet edustivat perustamisensa aikaan aikakautensa huipputekniikkaa. Nyt rautateitä tulisi voimakkaasti kehittää osana eurooppalaista liikennepolitiikkaa. Meillä Suomessa on tähän hyvät asenteet ja mahdollisuudet. VR-konserni on investoimassa niin henkilö- kuin tavaraliikenteeseenkin. Pendolino-ohjelma lyhentää matka-aikoja ja lisää rautateiden kilpailukykyä. Rautatieliikenteen osuus kaikesta tavaraliikenteestä on Suomessa yli neljännes, mikä on globaalistikin hieno saavutus. Henkilöliikenteenkin näkymät ovat lupaavat. Tällaiseen rautatieliikenteen malliin voisimme Euroopan yhteisön piirissä yllyttää muitakin valtioita, sillä eurooppalaisten rautateiden kehitys ei yleisesti vastaa sitä, mitä siltä on odotettu.

Rautatieliikenteessä korostuu painokkaasti yleisesti hyväksytty kestävän kehityksen periaate. Ongelmana niin Suomessa kuin muuallakin on yhtäältä vaadittavien ratainvestointien mittavuus ja toisaalta valtioiden budjettitalouksien hyvin rajalliset liikkumavarat. Mielihyvin olen kuitenkin voinut todeta, että viime vuosien tiukasta budjettitaloudesta huolimatta on rataverkon kunto voitu kääntää kohenevaan suuntaan. Toivon, että tämä myönteinen kehityssuunta voisi jatkua. Rataverkko on sellaista kansallisomaisuutta, josta meidän on pidettävä huolta.

Meillä Valtionrautateitä on tarmokkaasti rationalisoitu, saneerattu ja uudelleenorganisoitu viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tätä työtä on tehty hyvässä yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Työntekijöitä ei ole irtisanottu eikä lomautettu ja henkilöstöpolitiikkaa on pystytty hoitamaan työnantajan ja järjestöjen välisenä neuvotteluprosessina. Työntekijäjärjestöt ovat keskeisesti osallistuneet liikelaitostamiseen ja yhtiöittämiseen ja muihin kehittämishankkeisiin. Työntekijäpuolella on ollut myönteinen näkemys rautateiden kehittämisestä. Kaikki tämä työ on kantanut merkittävää hedelmää. VR-konsernin tulostiedot ovat olleet miellyttävää luettavaa. Yhtiön menestys takaa rautatieliikenteen ja sen palvelujen tulevaisuuden.

Voinkin tyydytyksellä todeta, että VR-konserni - sen johto ja henkilöstö yhdessä - ovat onnistuneet tehtävissään. Uskon teidän myös pystyvän vastaamaan kaikkiin tulevaisuuden haasteisiin. Haasteet ovat sekä kotimaisia että EU:n asettamista liikenne- ja rautatiepoliittisista tavoitteista johtuvia. Kaikissa ratkaisuissa on otettava huomioon Suomen erityisolosuhteet. Suomi on pinta-alaltaan laaja ja suhteellisen harvaanasuttu maa. Hyvin toimiva rautatiejärjestelmä takaa omalta osaltaan maan tasapuoliset kehittymismahdollisuudet sekä taloudellisesti tehokkaat ja ympäristön kannalta tarkoituksenmukaiset kuljetukset. Nämä näkökohdat tulisi huomioida kaikissa rautateitä koskevissa päätöksissä.

Suomen rataverkko kytkeytyy muiden EU-maiden rautateihin lähinnä kahden junalauttayhteyden kautta. Historiallinen kuljetussuuntamme on Venäjä, jonka kanssa meillä on sama raideleveys. Mahdollisuutemme Venäjän kuljetuksissa ovat suuret ja niiden toteutuminen vaatii sujuvaa liikenteellistä yhteistyötä. Tähän työhön panostetaan niin valtiovallan kuin yhtiön taholta mittavasti. Suomen ja Venäjän välisten rautatieyhteyksien kehittämisellä sekä tavara- että henkilöliikenteessä edistetään molempien maiden elinkeinoelämää ja kansakuntien luonnollista kanssakäyntiä. Samalla luodaan edellytyksiä kestävän kehityksen mukaisille liikennevirroille, jotka kulkevat maamme kautta edelleen Eurooppaan ja muihin maanosiin.

Hyvät veturimiehet!

Esitän kaikille veturimiehille ja rautateille parhaan tervehdykseni ja menestyksen toivotukseni. Hyvää kesää!