Tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren keskustelut

Latvian presidentin Guntis Ulmaniksen kanssa Latviassa 1.8.1998

Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaari vieraili Latvian presidentti Guntis Ulmaniksen kutsusta Latviassa 1.-2.8.1998. Vierailun aikana presidentit keskustelivat ajankohtaisista asioista ja kunnioittivat läsnäolollaan Liiviläisten liiton kesäjuhlia 1.8.1998 Mazirben kylässä Liivinrannalla.

Presidentti Ahtisaari onnitteli presidentti Ulmanista Latvian myönteisestä kehityksestä. Vaikeuksista huolimatta Latvia on kyennyt jatkamaan valitsemallaan uudistuspolitiikan tiellä. Presidentti Ahtisaari korosti erityisesti arvostavansa presidentti Ulmaniksen määrätietoista ja rohkeaa toimintaa maansa etujen puolesta.

Suomen ja Latvian taloussuhteet ovat kehittyneet suotuisasti. Suomen investoinnit Latviaan lisääntyvät jatkuvasti. Suomalaiset yritykset ovat ryhmänä suurimpia ulkomaisia investoijia Latviassa. Suomalaiset ovat myös merkittävä matkailijaryhmä Latviassa. Suomen näkökulmasta on erittäin tärkeää, että Latviasta kehittyy vauras ja tasapainoinen yhteiskunta. Tästä syystä Suomi tukee voimakkaasti Latvian jäsenyyttä Euroopan unionissa. Suomen ja Latvian yhteistyö painottuu erityisesti sellaisille aloille, jotka parhaiten edistävät Latvian mahdollisuuksia täyttää EU-jäsenyyden edellytykset kuten yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa sekä Latvian rajavartiolaitoksen kehittäminen.

Latvian on YK:n ja Euroopan neuvoston jäsenenä sekä EU:n jäsenehdokkaana täytettävä kansainvälisten ihmisoikeus- ja vähemmistöjen kohtelua koskevien sopimusten normit, joihin se on sitoutunut. Latviaan on kuitenkin kohdistettu sellaisiakin vaatimuksia, jotka eivät ole perusteltuja. Euroopan unionin ja Suomen kanta on se, että Latvian on täytettävä ETYJ:n vähemmistövaltuutetun Max van der Stoelin kansalaisuuslakia koskevat suositukset. Latvian parlamentti hyväksyi keskeisimmät suositukset kesäkuussa. Toivomme niiden tulevan voimaan mahdollisimman pian. Tämä on näkemyksemme mukaan tärkeää Latvian yhteiskunnan tasapainoisen kehityksen kannalta. Sillä on vaikutuksensa myös Latvian EU-jäsenyysprosessissa. Kun kansalaisuuslainsäädäntö on voimassa, on Latvia täyttänyt sille annetut tätä koskevat kansainväliset suositukset. Tätä tulisi kaikkien osapuolten kunnioittaa.

On tärkeää, että kaikki osapuolet toimivat yhteistyössä Latvian vähemmistökysymyksen ratkaisemiseksi. Tässä myös Venäjällä on merkittävä osa. Sen tulisi osaltaan edistää niiden venäläisten integrointia, jotka eivät vielä ole Latvian kansalaisia. Vähemmistöjen menestyksekäs integroiminen edellyttää aktiivisuutta myös vähemmistöiltä itseltään. Taloudelliset painostuskeinot eivät kuulu uuteen Eurooppaan.