TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE TANSANIAN PRESIDENTTI BENJAMIN
MKAPAN VALTIOVIERAILUN KUNNIAKSI JÄRJESTETTÄVILLÄ JUHLAILLALLISILLA TURUSSA
17. PÄIVÄNÄ ELOKUUTA 1998

Minulla on suuri ilo ja kunnia toivottaa Teidät, Herra Presidentti ja rouvanne sekä valtuuskuntanne sydämellisesti tervetulleiksi Suomeen. Olemme vaimoni kanssa myös erityisen ilahtuneita siitä, että meillä on ollut tilaisuus viettää yhdessä teidän kanssanne viikonloppua Kultarannassa. Haluan myös vielä kerran lausua lämpimät kiitokseni suurenmoisesta vieraanvaraisuudesta, josta saimme nauttia vierailullani Tansaniaan runsas vuosi sitten.

Suomen ja Tansanian väliset suhteet ovat olleet hyvät ja lämpimät aina siitä lähtien kun Tanganyika itsenäistyi vuonna 1961. Ne ovat perustuneet yhteisten etujen ja avoimuuden hengessä käytyyn vuoropuheluun kahden toisiaan arvostavan ja kunnioittavan valtion kesken. Voimmekin yhteisesti todeta tyytyväisinä, että se kumppanuus, josta viime vuosina on tullut suorastaan iskusana teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välisten suhteiden uutena perustana, on vallinnut maidemme välillä jo yli 30 vuotta! Se on johtanut myös siihen, että maittemme väliset suhteet ovat kehittyneet niin luottamuksellisiksi kuin kahden suvereenin valtion välillä suinkin on mahdollista. Voimme myös ilolla todeta, että maidemme väliset suhteet ovat vuosien varrella laajentuneet ja kattavat tänä päivänä myös laajenevat verkostot eri yhteiskuntaelämän aloilla ja kansalaisyhteiskuntien välillä.

Suomen ja Tansanian väliset suhteet juontavat alkunsa toki jo aikaan ennen maanne itsenäisyyttä. Tänä vuonna vietettiin Suomessa Suomen lähetysjärjestöjen ja Tansanian kirkkojen välisen yhteistyön 50-vuotisjuhlaa. Olemme kaikki tietoisia siitä suuresta panoksesta, jonka tämä yhteistyö on antanut sekä maidemme välisille suhteille että erilaisiin kehityshankkeisiin Tansaniassa.

Toivon, että vierailunne yhteydessä voimme edelleen laajentaa maittemme välisiä suhteita eri yhteiskuntaelämän aloilla. Olen erityisen tyytyväinen siihen, että vierailun yhteyteen sisältyvät Tansanian teollisuusliiton ja Suomen teollisuus- ja työnantajaliiton väliset yhteistyökeskustelut, jotka käynnistyivät viime vuonna. Tarkoitus on vaihtaa tietoja ja kokemuksia yhteistyömahdollisuuksista sekä siitä, miten teollisuuden edunvalvontajärjestöt voivat osallistua yhteiskunnan kehittämiseen. Toivotan tälle uudelle avaukselle, jonka perustana on monia yhteisiä etuja, parasta menestystä.

Se kansainvälinen toimintaympäristö, jossa edistämme maidemme välisiä suhteita, on tänä päivänä kovin erilainen verrattuna aikaan, jolloin yhteistyömme alkoi. Maailmanlaajuinen, kaikkien maiden välinen keskinäinen riippuvuus lisääntyy nopeasti. Siihen sisältyy monia uhkia, kuten maailmanlaajuiset ympäristöongelmat ja luonnonvarojen hupeneminen, laajamittaisesta köyhyydestä ja eriarvoisuudesta aiheutuvat jännitteet eri maiden ja maanosien välillä, hallitsemattomat siirtolais- ja pakolaisvirrat sekä lisääntyvä kansainvälinen terrorismi ja rikollisuus. Ne ovat kaikki uhkia, joita haluamme torjua yhteistyössä Tansanian ja muiden maiden kanssa. Keskeiset keinot ovat poliittisten suhteiden edelleen kehittäminen niin kahdenvälisesti kuin monenvälisilläkin forumeilla kuten YK:ssa, taloudellinen ja kaupallinen yhteistyö, joka edistää vakaata taloudellista ja sosiaalista kehitystä, sekä kehitysyhteistyö, joka auttaa luomaan kaikelle edellämainitulle suotuisan toimintaympäristön.

Dar es Salaamissa runsas viikko sitten tapahtunut pommi-isku on valitettava osoitus näistä kasvavista uhista. Esitän omasta ja koko Suomen puolesta surunvalitteluni pommi-iskussa henkensä menettäneiden omaisille ja loukkaantuneille.

Haluan kuitenkin korostaa keskinäisen riippuvuuden myönteisiä puolia ja sen tarjoamia mahdollisuuksia. Nopeasti kiihtyvä maailmantalouden globalisoituminen on ennen kaikkea suuri haaste ja mahdollisuus kaikille kansallisvaltioille. Näen Suomen ja Tansanian välisen kehitysyhteistyön tärkeimpänä tavoitteena tukea Tansanian omia ponnisteluja kohti sellaista poliittista, taloudellista ja sosiaalista ympäristöä, joka mahdollistaa sen, että Tansania pääsee hyödyntämään niitä valtaisia resursseja, jotka liikkuvat kansainvälisessä taloudessa. Kehitysyhteistyö ei voi korvata muita rahavirtoja tai olla niiden vaihtoehto. Parhaimmillaan se voi auttaa luomaan edellytyksiä sille, että muut rahavirrat, koti- ja ulkomaiset investoinnit pääsevät suorittamaan sitä tehtävää, joka niille luontevasti kuuluu.

Suomi on osaltansa valmis jatkamaan ja lisäämään yhteistyötä Tansanian käynnistämien talousuudistusten edistämiseksi. Vakaan valtiontalouden aikaansaaminen, verohallinnon kehittäminen ja velkaongelman lieventäminen Monenvälisen velkarahaston kautta ovat esimerkkejä yhteistyökohteistamme, joiden tavoite on investoinnille ja kasvulle suotuisan talouden edistäminen.

Demokratiakehityksen ja hyvän hallinnon tukeminen, mm. paikallishallinto-ohjelman kautta, on toinen keskeinen yhteistyöalue, joka tähtää kehityksen perusedellytysten kohentamiseen. Kansanvalta, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, oikeusvaltio ja niihin nojautuva moniarvoinen kansalaisyhteiskunta luovat edellytykset turvallisuudelle, vakaalle ja ennakoitavalle kehitykselle.

Haluan myös erityisesti korostaa kansalaisyhteiskunnan ja ylipäänsä yksityisen sektorin merkitystä maidemme välisessä yhteistyössä. Kansalaisjärjestöjen kautta tapahtuva yhteistyö luo juuri sellaista yhteiskunnallista pääomaa, jota tarvitaan ratkomaan niitä eturistiriitoja ja jännitteitä, jotka sinänsä ovat osa kansanvallan ja markkinatalouden elinvoimaisuutta.

Vuonna 2000 järjestetään EU:n ja Afrikan välinen huippukokous. Sen valmistelujen tärkein vaihe ajoittuu Suomen EU-puheenjohtajakauteen ensi vuoden jälkipuoliskolla. Tavoitteemme on, että kokous asettaa konkreettiset tavoitteet osapuolten väliselle yhteistyölle poliittisissa, taloudellisissa ja kehityskysymyksissä sellaisen kumppanuuden hengessä, missä eri osapuolten oma vastuu omasta kehityksestään luo edellytykset kasvavalle yhteistyölle. Samoilla periaatteilla olemme valmistautuneet neuvotteluihin uuden, EY:n ja ACP-maiden välisen, Lome-sopimuksen jatkosta, mitä koskevat neuvottelut huipentuvat niinikään Suomen puheenjohtajuuskaudelle.

Olen tyytyväisenä seurannut sitä kehitystä, joka on tapahtunut Tansanian ja sen naapureiden kesken East African Co-operationin kautta sekä laajemminkin eteläisen Afrikan osalta Southern African Development Communityn kautta. Alueellinen yhteistyö luo perustan menestykselliselle liittymiselle maailmantalouteen. Se on myös keskeinen keino vähentää poliittista jännitettä ja konflikteja siihen kytkeytyvien maiden välillä. Suomi on halukas olemaan jatkossakin mukana erilaisten alueellisten yhteistyöjärjestelmien tukemisessa niillä voimavaroilla ja sillä osaamisella, joka meillä on tarjottavanamme.

Tansanialla on tärkeä asema alueellisen turvallisuuden edistämisessä ja konfliktien ratkaisupyrkimyksissä. Suomi arvostaa suuresti sitä keskeistä työtä, jota presidentti Nyerere on tehnyt Burundin rauhanneuvotteluissa ja pyrkimyksissä saada aikaan pysyvä ratkaisu suurten järvien kriisissä laajemminkin. Suomi on valmis edelleen jatkossakin tukemaan hänen työtään.

Olemme Suomessa seuranneet tyytyväisinä Sansibarin tilanteen näkyvissä olevan ratkaisun kehittymistä. Teillä on tämän vierailun aikana mahdollisuus tutustua Ahvenanmaan itsehallintoalueeseen. Toivon, että käynti tuottaa sellaista tietoa ja kokemusta, josta on hyötyä Tansanian ponnisteluissa saada aikaan pysyvä ratkaisu Sansibarin tilanteeseen, tietenkin Tansanian omista lähtökohdista käsin.

Toivotan Teille, Herra Presidentti, ja Teidän kauttanne koko Tansanialle menestystä tulevien haasteiden voittamisessa. Suomi haluaa olla mukana siinä tehtävässä sen vuoropuhelun ja kumppanuuden hengessä, joka on aina ollut tunnusomaista Suomen ja Tansanian välisille suhteille.