TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAARI EDUSTUSTOPÄÄLLIKKÖKOKOUKSEN YHTEYDESSÄ JÄRJESTETYLLÄ VASTAANOTOLLA PRESIDENTINLINNASSA 27.08.1998

Suomen ulkoasiainhallinto täytti 80 vuotta kesäkuussa. On juhlan ja menneen arvioinnin aika.

Ulkoasiainhallinnon 80-vuotiseen toimintaan mahtuu monia ulkopolitiikkamme kohokohtia ja saavutuksia, mutta myös vaikeita ja dramaattisia vuosia. Suomi ja sen ulkoasiainhallinto kokivat vaikeimmat aikansa toisessa maailmansodassa ja sitä seuraavina vuosina.

Suomi selvisi hyvin näistä koettelemuksista. Määrätietoisella toiminnalla kansainvälinen asemamme vahvistui. Ulkopolitiikkamme sai vähitellen kasvavaa kansainvälistä tunnustusta. Kyvykkäällä ulkoasiainhallinnolla ja sen henkilöstöllä on ollut merkittävä rooli menestyksellisen ulkopolitiikan valmistelemisessa ja toteuttamisessa.

Kansainvälistä kehitystä leimaavat valtaisat muutokset. Takana ovat ne ajat, jolloin kaikki oli ennakoitavissa. Olemassaolevasta kiinni pitäminen oli suurinta viisautta. Näin ei ole tänään. Meidän, EU:n ja kansainvälisen yhteisön on paneuduttava ongelmien juuriin ja ajoissa. Venäjän taloudellinen ja poliittinen kriisi on pahentunut. Venäjä tarvitsee poliittista päättäväisyyttä kipeitä ratkaisuja sisältävän uudistuspolitiikan jatkamiseksi.

Ennalta ehkäisevän diplomatian ja kriisinhallinnan rooli on korostumassa. Olemme perustellusti huolissamme Kosovon kriisin laajentumisesta. Tämä osoittaa, miten suuria vaikeuksia on edelleenkin luoda yhteisiä ja tehokkaita kriisinhallintakeinoja.

Suomen EU-jäsenyys on tuonut Suomen ulkopolitiikkaan selvemmin globaalisen ulottuvuuden. Suomen on oltava paremmin perillä tapahtumista ja asioista myös Euroopan ulkopuolella. Samoin kuuluminen EMU-alueeseen on osoittautunut näinä päivinä vakauttavan merkityksensä Suomen kannalta.

Viime vuosina Suomen ulkoasiainhallinto on säästösyistä joutunut sulkemaan edustustoja, mutta toisaalta perustamaan uusia suurlähetystöjä moneen uuteen tai itsenäisyytensä palauttaneeseen valtioon. Vientimme painopisteiden mukaan olemme avanneet lisäksi uusia edustustoja Euroopan ulkopuolella. Ulkoasiainhallinto on osallistunut täysipainoisesti vaativaan EU-työskentelyyn. Se on sopeutunut hyvin kehysbudjetointiin, sillä kaikista uusista haasteista se on selviytynyt kasvattamatta henkilö- tai määräraharesurssejaan. Mutta nyt alkaa tulla raja vastaan siinä, miten olemassaolevat resurssit riittävästi turvaavat Suomen edut.

Muun valtionhallinnon asiantuntijat sijoittuvat yhä useammin ulkomaanedustoihimme. Edustuston päällikkö johtaa kuitenkin integroitua suurlähetystöä. Suomen NATO-edustuston kohdalla on noudatettava tätä hallintomallia.

Suomen EU-puheenjohtajuus on tällä hetkellä Suomen ulkoasiainhallinnon suurin välitön haaste. Tärkeintä on keskittyä oleelliseen.

Diplomaattien puolisoilla on vaativa rooli. Diplomaatin ammatti vetää piiriinsä myös puolisot. Mutta myös lapset joutuvat suuriin sopeutumistilanteisiin.

Haluan kiittää suomalaisten diplomaattien puolisoita ja heidän perheitään, jotka eri tavoin edistävät isänmaan etua. Tuloksekkaan työn jatkuvuudelle on tärkeätä, että diplomaatin puolison työn merkitys tunnustetaan. Puolisothan joutuvat ainakin ulkomailla vietetyiltä vuosiltaan menettämään ansion ja eläkkeen ansaitsemismahdollisuuden Suomessa, minkä lisäksi diplomaatin puolison on nykyisinkin usein vaikea rakentaa itselleen omaa uraa.

Pidän välttämättömänä sitä, että ulkoasiainhallinnon puolisoille maksettava korvaus on asiallinen ja yleisesti hyväksyttävä.

Näillä sanoilla toivotan teille kaikille parhainta menestystä tärkeässä työssänne.