TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE
KREIKAN TASAVALLAN PRESIDENTIN
KONSTANTINOS STEPHANOPOULOSIN ISÄNNÖIMÄLLÄ
JUHLAILLALLISELLA ATEENASSA 14.09.1998

Esitän parhaat kiitokseni Teille, Herra Presidentti, niistä ystävällisistä tervetulon toivotuksista, jotka osoititte puolisolleni ja minulle sekä seurueelleni. Olen kiitollinen myös niistä ajatuksista ja sanoista, jotka kohdistitte maalleni.

Olemme puolisoni kanssa iloisia siitä, että meillä on tilaisuus vastata syksyn 1996 Suomen-vierailuunne näinkin pian. Arvostamme mahdollisuutta tutustua Kreikkaan nyt paikan päällä; sen nykypäivään, talouteen ja kulttuuriin, mutta myös Kreikan historian poikkeuksellisen valtaisaan perintöön.

Suomea ja Kreikkaa yhdistävät monet siteet. Olemme idän ja lännen risteyskohdassa. Tänään olemme Euroopan unionin itäisimmät jäsenmaat, omalla aikavyöhykkeellämme, hiukan edellä muita. Olemme pieniä maita, mutta emme näkymättömiä. Meitä lähentää toisiimme myös ortodoksian traditio. Suomen ortodoksisen kirkon päämies arkkipiispa Johannes, jonka Te, Herra Presidentti, tapasitte matkallanne Kuopiossa, on tärkeä vaikuttaja suomalaisessa arvokeskustelussa. Hänen johdollaan Suomen ortodoksinen kirkkokunta on jatkuvasti yhteydessä Ekumeeniseen patriarkaattiin ja Kreikan ortodoksiseen kirkkoon. Uskon, että tämä lisää maidemme välistä keskinäistä ymmärrystä ja arvostusta.

Maanne on suomalaisille tuttu jo kouluaikojen historiankirjoista. Demokratia syntyi Kreikassa. Kaksi ja puoli tuhatta vuotta sitten Ateenassa luotu järjestelmä on nyt yhteinen ihanteemme. Ne valtiolliset ja kulttuuriset perusarvot, joita me nykyisin vaalimme eurooppalaisina, ovat suurelta osin lähtöisin täältä. Tämän päivän suomalaiset tuntevat Kreikan vieraanvaraisena ja aurinkoisena matkailukohteena.

Minulla on kunnia olla Suomen ensimmäinen valtionpäämies, joka tekee valtiovierailun Kreikkaan, aivan samoin kuin Te, Herra Presidentti, olitte ensimmäinen maanne Suomessa vieraillut valtionpäämies. Yhä läheisempiin maittemme välisiin siteisiin on eittämättä vaikuttanut Suomen jäsenyys Euroopan unionissa. Kuulumme nyt samaan valtioiden perheeseen. Jotta yhteinen toiminta onnistuisi, meidän täytyy tuntea muiden jäsenmaiden ajatukset ja toimintatavat. Perehtymällä toistemme kulttuureihin ja ajatuksiin opimme koko ajan uutta ja näemme myös oman tilanteemme laajemmin.

Tarkoitus ei kuitenkaan ole sulautua samanlaiseksi massaksi vaan ammentaa voimaa kansallisista erityispiirteistä ja turvata näin Euroopan tulevaisuus maailmassa. Vielä enemmän: lähtökohtana on kansalainen ja hänen tarpeensa.

Kansainvälisen yhteisön raju muutos jatkuu. Euroopan unionin on vahvistuttava etenkin globaalien haasteiden hallitsemiseksi. Maailmanlaajuiselle ympäristöpolitiikalle EU on jo antanut suunnan. Samalla kun EU:n kansainvälisiä vaikutusmahdollisuuksia kehitetään, meidän on pidettävä huolta siitä, että unioni pystyy jatkossakin hoitamaan oman maanosamme ongelmia.

Euroopan turvallisuusjärjestystä on kehitettävä edelleen. Tässäkin EU:lla on oltava keskeisempi rooli. Tärkeää on transatlanttinen yhteistyö ja Yhdysvaltojen jatkuva sitoutuminen maanosamme turvallisuuteen. Kreikan puheenjohtajuuskaudella Länsi-Euroopan Unionissa (WEU) kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla otettiin merkittäviä askeleita Euroopan turvallisuusjärjestyksen kehittämisessä. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ) ja Euroopan neuvosto tekevät tärkeätä työtä vakauden ja yhteistyön hyväksi.

Euroopan unionin laajentuminen lisää Euroopan turvallisuutta ja tasapainoista kehitystä ja tarjoaa näin historiallisen mahdollisuuden Euroopalle. Kylmän sodan päättyminen poisti Euroopasta idän ja lännen välisen sotilaallisen vastakkainasettelun. EU:n seuraava laajentumisvaihe antaa tilaisuuden tasoittaa niitä taloudellisia ja sosiaalisia eroja, joita Euroopassa on kylmän sodan jäljiltä. Jäsenyysneuvottelut ovat vaativa tehtävä niin EU:n nykyisille kuin tulevillekin jäsenille. Suomi kannattaa unionin laajentumista ja tukee siihen johtavaa kokonaisvaltaista prosessia.

EU:n on kehitettävä laajentumisen rinnalla yhteistyötään lähiympäristönsä maiden kanssa. Suomi on esittänyt tällaisen yhteistyön laajentamista tekemänsä EU:n pohjoisen ulottuvuuden aloitteen avulla. EU:n laajentuminenhan korostaa Euroopan pohjoisten alueiden strategista merkitystä. Pohjoisen ulottuvuuden aloitteen perustana oleva taloudellinen keskinäisriippuvuus lisää poliittista vakautta etenkin Euroopan energiahuollon kannalta.

Kreikan myönteinen suhtautuminen aloitteeseemme on ilahduttanut minua. Hankkeella on konkreettistakin merkitystä maallenne, kun aloitteen piirissä ryhdytään kehittämään liikenne- ja energiaverkostoja. Tällöin myös Mustanmeren-ulottuvuus nousee esille ja hanke toivoaksemme merkitsee Pohjois-Eurooppaa ja Bysanttia yhdistäneiden historiallisten kauppareittien elpymistä.

Suomelle EU-jäsenyys on merkinnyt uutta lähtökohtaa maanosamme kysymysten tarkastelussa. Entistä selvemmin koemme Suomessakin, ettei maamme kehitys ja hyvinvointi ole riippuvainen yksin lähipiirimme olosuhteista, vaan että ne ovat läheisessä kytköksessä koko Euroopan kehitykseen. EU-jäsenyys on tuonut myös Välimeri-politiikan meille tärkeäksi toimintakentäksi. Tästä osoituksena järjestimme Helsingissä Barcelonan prosessiin liittyen Välimeren alueen ympäristöministerikonferenssin viime syksynä. Suomi aikoo myös jatkossa olla aktiivinen EU:n ja muiden Välimeren valtioiden välisessä, tärkeäksi koetussa yhteistyössä.

Olen seurannut huolestuneena tilannetta Kosovossa. Alue on Kreikalle läheinen. Olette jo joutuneet kokemaan alueelta tulevan pakolaisuuden ongelmat. Kansainvälisen yhteisön tulee lisätä ponnistuksiaan väkivallan kierteen katkaisemiseksi ja neuvotteluprosessin käynnistämiseksi.

Kreikka on ollut aktiivinen alueen yhteistyöhankkeissa, kuten Royamont-prosessissa. Meidän on yhdessä pyrittävä siihen, että yhteistyö johtaa konkreettisiin tuloksiin.

Kreikasta on peräisin myös maailman tärkein urheilutapahtuma - olympiakisat. Vuonna 2004 tässä kilvoittelussa on poikkeuksellista hohtoa, kun kisat palaavat juurilleen Ateenaan. Onnittelen Teitä tästä suuresta saavutuksesta ja toivotan menestystä. Me suomalaiset olemme tarjoutuneet järjestämään vuoden 2006 talviolympiakisat. Teidän määrätietoinen ja vakuuttava kampanjanne on meille esimerkkinä pyrkiessämme kohti tätä päämäärää.

Suomi on Euroopan unionin puheenjohtajamaa vuoden 1999 jälkipuoliskolla. Meidän vastuullamme on unionin saattaminen uudelle vuosituhannelle. Uuden vuosituhannen ensimmäiset 12 kuukautta Helsingillä on kunnia olla arvostetun Melina Mercourin luoman tradition jatkaja, kun se on vuoden 2000 Euroopan kulttuurikaupunki kahdeksan muun kaupungin kanssa.

***

Hyvät Naiset ja Herrat

Haluan kohottaa maljan Kreikan tasavallan onneksi ja menestykseksi, suomalais-kreikkalaisten suhteiden edelleen kehittämiseksi ja Teidän terveydeksenne, Herra Presidentti.