TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE TALOUSSEMINAARIN
LOUNAALLA ATEENASSA 15.9.1998

Arvostan minulle tarjottua mahdollisuutta puhua Suomen ja Kreikan talouden ja teollisuuden arvovaltaisille edustajille. Toivon tämän yhteisen seminaarin edistävän maidemme yritysten yhteistyötä ja kanssakäymistä.

Kun Euroopan yhteisöjä lähdettiin kehittämään toisen maailmansodan jälkeen, ajatuksena oli varmistaa rauhan säilyttäminen mantereellamme nivomalla eurooppalaisten maiden taloudet läheisesti yhteen. Taloudellisen yhteistyön esteitä lähdettiin purkamaan tavoitteena talouskasvun ja hyvinvoinnin kehittäminen sekä poliittisen vakauden edistäminen. Yhdentyminen on palvellut hyvin molempia päämääriä. Viime vuosikymmenet ovat Euroopan unionin alueella ainutkertaisen myönteisen taloudellisen ja poliittisen kehityksen aikaa.

Integraatio on tuonut aiemmin maantieteellisesti toisilleen etäisempiä maita, kuten Suomen ja Kreikan, yhtenäisten taloudellisten toimintapuitteiden piiriin. Taloussuhteitten kehittäminen EU:n jäsenmaiden kesken on nyt entistä enemmän kiinni yritysten aktiivisuudesta ja luovuudesta, olemassaolevien mahdollisuuksien löytämisestä.

Suomen ja Kreikan väliset kauppa- ja muut taloudelliset suhteet ovat kehittyneet myönteisesti. Kauppavaihdolle on ollut luonteenomaista kauppataseen ylijäämäisyys Suomen hyväksi. Viime vuonna Suomen viennin arvo Kreikkaan nousi yli 1,2 miljardiin Suomen markkaan eli 67,8 miljardiin drakmaan ja vastaavasti tuontimme Kreikasta 400 miljoonaan Suomen markkaan eli 22,6 miljardiin drakmaan.

Kauppataseen ylijäämää merkittävästi kompensoivana tekijänä on kuitenkin Kreikan suuri suosio suomalaisten lomamatkailun kohteena. Nykypäivän suomalaiselle Kreikka ja erityisesti sen ainutlaatuinen saaristo onkin tullut tutuksi ja monelle hyvinkin läheiseksi. Kreikka on pitkään ollut suomalaisten suosituin lomamaa kesäaikana Välimeren alueella — viime vuonna yli 130 000 suomalaista vieraili täällä Kreikassa. Kokovuotisen matkailun huomioon ottaen vain Espanja yhdessä Kanarian saarten kanssa vie voiton Kreikasta suomalaisten tärkeimpänä matkailumaana Etelä-Euroopassa.

Toisaalta on ollut mieluisaa nähdä, että myös tuhannet kreikkalaiset ovat alkaneet löytää Suomen matkailumaana. Varsinkin joulun ja uuden vuoden ajan matkat eksoottiseen, lumiseen Pohjois-Suomeen, Lappiin, ovat olleet suosittuja. Toivon kreikkalaisten löytävän myös kesäisen kulttuuri-Suomen. Olen varma, että voimme tarjota ainutlaatuisia taide- ja musiikkielämyksiä vaativillekin matkailijoille. Uskon, että matkailusuhteitten kehittyminen maittemme välillä on omiaan tehokkaalla tavalla kasvattamaan eurooppalaista yhtenäisyyttä kansalaisten parissa.

Suomen vienti Kreikkaan on aivan viime vuosiin koostunut valtaosaltaan metsäteollisuuden tuotteista. Vientimme rakenne on kuitenkin monipuolistumassa erityisesti korkean teknologian tuotteiden vallatessa markkinaosuuksia. Tämä kehitys vastaa ulkomaankauppamme kokonaiskuvaa, sillä korkean teknologian tuotteiden osuus on kasvanut jo noin viidennekseen Suomen kokonaisviennistä maailmalle. Kasvu on seurausta voimakkaasta panostuksestamme tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jotka ovat 2,6 prosenttia bruttokansantuotteestamme. Osuus lisääntyy edelleen. Ensi vuonna uskon maamme yltävän jo noin kolmeen prosenttiin, mikä on panostuksena maailman kärkiluokkaa.

Suomalaiset puolestaan ostavat Kreikasta monia teollisuutemme ja kuluttajiemme tarvitsemia tuotteita, kuten mineraaleja, vaatteita ja maataloustuotteita. Kaiken kaikkiaan Suomen ja Kreikan talouden ja teollisuuden rakenteet ovat luonteeltaan laajalti toisiaan täydentäviä, mikä nähdäkseni luo kiinnostavat näköalat taloudelliselle yhteistyöllemme. Uskon, että tänään kokoontunut talousseminaari omalta osaltaan laajentaa tietämystä uusista mahdollisuuksista talous- ja kauppasuhteidemme edelleen kehittämiseksi. Haluan rohkaista kreikkalaisia ja suomalaisia yrityksiä hyödyntämään tätä käyttämätöntä potentiaalia.

Yksitoista Euroopan unionin jäsenmaata, Suomi mukaanlukien, siirtyy talous- ja rahaliiton EMUn kolmanteen vaiheeseen ensi vuoden alusta. Tällöin Euroopan keskuspankki ryhtyy harjoittamaan yhteistä rahapolitiikkaa ja euroalueen muodostavien maiden valuuttojen kurssit kiinnitetään pysyvästi. Taloudelliselta kannalta tähän mennessä suurin Euroopan intregaation saavutus on epäilemättä ollut sisämarkkinoiden luominen. Euroalue on nähtävä luonnollisena jatkona sisämarkkinoiden kehitykselle. Euroalue ja sen vakauden ylläpitäminen on nyt yhtä tärkeä perusarvo kuin sisämarkkinat.

Olemme Suomessa panneet merkille suurella kiinnostuksella sen määrätietoisuuden, jolla Kreikka pyrkii toteuttamaan Euroopan talous- ja rahaliiton jäsenyyden edellytykset. Kreikan talous on kehittynyt suotuisasti, ja me toivomme näkevämme Kreikan mahdollisimman pian kumppaninamme euroalueen maiden joukossa.

Maidemme taloudet kehittyvät myönteisesti. Sekä Suomen että Kreikan talouksien kasvu ylittää EU-maiden keskimääräisen kasvun. Suomen talouskasvu on jatkunut vahvana. Kokonaistuotantomme arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna 5,5 prosenttia ja ensi vuonna 4 prosenttia. Myös talouttamme varjostaneen työttömyysasteen arvioidaan laskevan tänä vuonna 10,5 prosenttiin ja ensi vuonna 9 prosenttiin. Suomen talouden lähtökohdat ensi vuodelle ovat hyvät. Viennin kilpailukyky on erinomainen, kotitalouksien ja yritysten rahoitustilanne on hyvä, korot ovat alhaalla ja inflaatio pysyy alhaisena. On selvää, että suotuisa taloudellinen kehitys sekä Suomessa että Kreikassa parantaa myös yritystemme toimintaedellytyksiä niin kahdenvälisillä kuin kolmansillakin markkinoilla.

Suomi sijaitsee keskellä virikkeellistä taloudellista ympäristöä, jota me kutsumme uudeksi pohjoiseurooppalaiseksi liiketoiminta-alueeksi. Tällä alueella sijaitsevat paitsi perinteiset pohjoismaiset kauppakumppanimme myös Venäjän ja Baltian uudet, kehittyvät markkinat.

Venäjän taloudelliset vaikeudet luovat epävarmuutta. Myös koko maailmantalous on nyt kohdannut kasvuhäiriöitä. Venäjän kriisi ei silti tullut yllätyksenä. Siirtyminen toimivaan markkinatalouteen on vaikeampaa kuin useimmissa muissa entisen Neuvostoliiton valtioissa. Venäjän on oltava kiinteämpi osa maailmantaloutta. Sen eristäytymisestä ei kukaan hyödy.

Kokonaisuudessaan kauppamme Venäjän ja Baltian kanssa on kehittynyt viime vuosina voimakkaasti. Venäjä on tätä nykyä maamme neljänneksi suurin kauppakumppani. Venäjän-kauppa on ollut erityisen merkityksellistä pienille ja keskisuurille yrityksillemme. Yli 2 000 suomalaisen yrityksen arvioidaan osallistuvan kauppaan itänaapurimme kanssa. Baltian maiden kaupassa Viro on aivan keskeisellä sijalla ja Suomi onkin Viron tärkein ulkomainen taloudellisen yhteistyön kumppani.

Suomen talouselämällä ja teollisuudella on laaja kokemus kaupankäynnistä ja taloudellisesta yhteistyöstä Venäjän kanssa, millä on merkitystä nykyisessä tilanteessa. Euroopan unioni on Venäjän tärkein kauppakumppani ja toisaalta Venäjä on jatkossakin Euroopalle tärkeä talouspartneri suunnattomien energia- ja muiden luonnonvarojensa takia. Suomi tarjoaa tässä haasteellisessa ympäristössä kreikkalaisille yrityksille kiinnostavat toimintamahdollisuudet, kun ne harkitsevat toimiaan ja sijoittumistaan tälle alueelle — ei vain Suomeen vaan yleensäkin Pohjois-Eurooppaan.

***

 

Haluan omalta osaltani toivottaa mitä parhainta menestystä seminaarin osanottajille tärkeässä työssä suomalais-kreikkalaisten talous- ja kauppasuhteiden vaalimisen ja edelleen kehittämisen hyväksi. Ehdotan, että kohotamme maljan Kreikan tasavallan onneksi ja menestykseksi, Suomen ja Kreikan erinomaisten suhteiden kunniaksi ja teidän terveydeksenne.