TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE
HAMPURIN SENAATIN TARJOAMALLA ILLALLISELLA 25.09.1998

Suomalainen tuntee olonsa Hampurissa hyvin kotoisaksi. Ensimmäiset henkilökohtaiset Hampurin-muistoni ovat vuodelta 1960, jolloin kävin kaupungissanne.

Suomella ja Hampurilla on jo vuosisataiset siteet kulttuurin ja tieteen ja etenkin talouden alalla. Jo keskiajalla Hampurista tuli mahtavan Hansan portti Pohjanmerelle ja maailmalle. Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa perusti vuonna 1550 nykyisen pääkaupunkimme Helsingin kauppapolitiikkansa välineeksi Hansaa vastaan. Kustaa Vaasa halusi rakentaa Suomenlahden pohjoisrannalle sataman, joka ottaisi osansa siitä tuottoisasta kaupankäynnistä, jota Hampuri ja Lyypekki harjoittivat Venäjän kanssa Tallinnan kautta.

Hansa on jo kauan kuulunut historiaan, mutta Hampurin ja sen sataman merkitys meille suomalaisille ei ole vähentynyt, päinvastoin; tänään Suomi on Hampurin - Euroopan toiseksi suurimman sataman - kolmanneksi suurin asiakas. Satamakaupunkeina Helsinki ja Hampuri ovat luonnostaan kilpailijoita, mutta pohjimmaltaan kuitenkin enemmän yhteistyökumppaneita. Kuningas Kustaa olisi tyytyväinen, jos hän tietäisi, kuinka hänen näkemyksensä Helsingistä kauttakulkusatamana itä-länsi-liikenteessä on toteutunut. Nykyisin suuri osa Venäjän ulkomaankaupasta kulkee suomalaisten satamien kautta.

Hampurin aivan erityistä merkitystä Suomelle korostaa myös se, että maamme avasi jo vuonna 1918, aivan itsenäistymisemme alussa, tänne virallisen edustuston. Suomen pääkonsulinviraston läsnäolo on nykyisin hyvin kaikkien hampurilaisten nähtävissä. Esplanadi-kadun varrella sijaitsevan Suomi-talon katonrajassa olevat kultaiset leijonat pitävät siitä huolen.

Pääkonsulinvirastomme Hampurissa on myös Suomen suurlähetystön Berliiniin muuton jälkeen tärkeä osa edustustojemme verkostoa.

Euroopan jaon päättyminen tarjoaa erityisesti Itämeren alueelle valtavia mahdollisuuksia, joista puhuin esitelmässäni Übersee-klubilla. Haluan kuitenkin lyhyesti mainita pohjoista ulottuvuutta koskevan aloitteemme, jonka olemme esittäneet EU:ssa. Tämän aloitteen tavoitteena on luoda EU:lle johdonmukainen Euroopan pohjoisten alueiden politiikka. Tällä politiikalla pyrittäisiin tukemaan Venäjän kytkemistä maailmantalouteen. Tavoite on viimeaikaisten tapahtumien vuoksi käynyt entistäkin tärkeämmäksi. Pohjoisen ulottuvuuden politiikka tähtää EU:n itälaajentumisen edistämiseen sekä EU:n strategisten energiapoliittisten tavoitteiden varmistamiseen. Mielihyvällä olen lukenut, että koalitiokumppaneiden hallitussopimuksen mukaan Hampuri pitää itseään "EU:n määrittelemän Itämeren alueen osana". Senaatin Itämeripolitiikan suuntaviivoissa Hampuria luonnehditaan Pohjanmeren itäisimmäksi ja samalla Itämeren läntisimmäksi satamaksi. Te, Herra Pormestari, olette esittänyt myös muita mielenkiintoisia näkökohtia. Niinikään olen tyytyväisyydellä pannut merkille elävän kiinnostuksenne hoitaa suhteita Itämeren valtioiden kanssa. Tervehdin ilolla Hampurin päättäväisyyttä olla aktiivisesti mukana Itämeren alueen uudistamisessa. Yhteiset tavoitteemme ovat Euroopan tulevaisuudelle ensiarvoisen tärkeitä.

Suomea ja Saksaa yhdistää luonnollinen kumppanuus, joka on Suomen EU-jäsenyyden myötä saanut uutta syvyyttä. Yhteistyömme Euroopan unionissa on tehokasta ja tiivistä. Ensi vuonna Suomi ja Saksa toimivat EU:n puheenjohtajamaina ja siten yhdessä saattavat Euroopan uudelle vuosituhannelle. Suomi tulee ainoana pohjoismaana ottamaan ensi vuoden alussa käyttöön euron. Ei ole sattuma, että Euroopan keskuspankin johtokunnan ainoa naisjäsen on suomalainen. Naiset saivat Suomessa vuonna 1906 ensimmäisinä maailmassa täydet poliittiset oikeudet. Naisten osuus johtavilla paikoilla yhteiskunnassamme on merkittävä.

Saksa on jo vuosia ollut Suomen tärkein kauppakumppani. Hampurin ja Pohjois-Saksan osuus tästä kaupasta on keskimääräistä suurempi. Lähivuosina Hampurin osuus saa vielä kasvupiikin, kun Finnairin tilaamat Airbus-lentokoneet valmistuvat Finkenwerderissä.

Hampurin kansatieteellisessä museossa on parhaillaan esillä suomalainen näyttely "Karhuja ja hirsimökkejä". Tämä näyttely havainnollistaa, mitä metsä meille suomalaisille merkitsee. 0n luonnollista, että noin 40 prosenttia viennistämme Saksaan on metsäteollisuuden tuotteita. Mutta metsä merkitsee meille myös lepoa ja virkistystä. Kymmenesosa metsistämme on luonnonsuojelualuetta. Suomeen tulee Hampurista vuosittain lukuisa joukko matkailijoita nauttimaan luonnosta ja puhtaasta ympäristöstä. Ympäristönsuojelun ja kestävän metsätalouden taso on meillä korkea. Tämän toteamme erityisen mielellämme Hampurissa, missä ympäristötietoisuudella on aivan erityinen asema.

Suomi ei kuitenkaan ole ainoastaan metsää. Maamme on myös maailman johtava matkapuhelinten valmistaja. Myös matkapuhelinten käyttäjinä meillä on hallussamme maailmanennätys: 50 matkapuhelinta sataa asukasta kohti. Maamme on informaatiotekniikan käytössä toisella sijalla maailmassa heti Yhdysvaltojen jälkeen.

Hampurilainen säveltäjä Friedrich Pacius, Johanneumin kasvatti, on säveltänyt kansallishymnimme. Itämeren alueen yhteenkasvamista kuvaavaa on, että sama sävelmä on uudelleensyntyneen Viron tasavallan kansallishymni. Pacius, joka toimi eräänlaisena "valtionsäveltäjänä" 1800-luvun Suomessa, avasi sen monipuolisen kulttuurivaihdon, joka Suomen ja Hampurin välillä nykyisin vallitsee. Onneksemme olemme voineet vastavuoroisesti korvata Paciuksen panosta laulajin, muusikoin ja orkesterein, jotka usein vierailevat Hampurin valtionoopperassa ja kaupungin musiikkitalossa. Nimet kuten Matti Salminen, Karita Mattila ja Esa-Pekka Salonen ovat varmasti monille tuttuja.

Herra pormestari, edeltäjänne pormestari Voscheraun vieraillessa puolitoista vuotta sitten Helsingissä kävimme mielenkiintoisen keskustelun maailman tapahtumista sekä Itämeren valtioiden roolista tämän päivän Euroopassa. Tuon keskustelun jälkeen haasteet, mutta samalla myös mahdollisuutemme ovat ehkä vielä entisestään kasvaneet.

Herra pormestari, kiitän Teitä vieraanvaraisuudestanne ja antoisasta vierailusta kaupungissanne. Kohotan maljan terveydeksenne samoin kuin kauniin ja elinvoimaisen hansakaupunki Hampurin kunniaksi sekä suomalais-saksalaisen yhteistyön ja yhteisen Eurooppamme menestykseksi.