TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE
TALOUSELÄMÄN EDUSTAJILLE PÉCSISSÄ UNKARISSA 28.9.1998

Minulla on ilo tämänkertaisen Unkarin vierailuni aikana saada tutustua Pécsin kaupunkiin ja sen elinkeinoelämään. Pécs tunnetaan Suomessa nykyisin jo hyvin. Pitkäaikaisten ystävyyskaupunkisuhteiden ja aktiivisten kansalaisyhteyksien lisäksi useat suomalaiset suuryritykset ovat löytäneet tiensä tänne. Pécsin kaupunki antaa myös arvokkaan panoksensa kansainväliseen yhteistyöhön majoittamalla pohjoismais-puolalaisen rauhanturvaprikaatin huoltojoukot. Pécsin asukkailla on kaikki syy olla ylpeitä perinteikkäästä kaupungistaan, joka kansainvälistyy kovaa vauhtia.

Unkarissa tapahtunut myönteinen kehitys tekee suuren vaikutuksen. Suomessa olemme aina tienneet, että Unkari on ollut edelläkävijä siirtymätalouksien joukossa . Uudistuksenne ovat olleet onnistuneita ja mikä tärkeintä, ne ovat jatkuneet poliittisista ja taloudellisesta vaikeuksista huolimatta. Tuloksia arvostetaan ulkomailla. Tästä selkeä osoitus on se, että Unkariin on tehty suoria ulkomaisia sijoituksia YK:n tietojen mukaan yli 15 miljardia dollaria. Yksikään muu Keski-Euroopan maa ei yllä tällaisiin lukuihin.

Taloutenne dynaamisuus ja sen korkeat kasvuluvut - yli 5 % tänäkin vuonna - lupaavat nopeaa kehitystä tulevaisuudessakin. Olemme hyvin tietoisia Unkarin merkityksestä tärkeänä markkina-alueena. Keskeisen maantieteellisen sijaintinsa ansiosta Unkari voi toimia myös merkittävänä keskuksena tänne sijoittuville yrityksille maanosamme eri suuntiin.

Unkari haki ensimmäisenä Keski-Euroopan maista Euroopan unionin jäsenyyttä. Muun muassa kestävien talousnäkymien valossa Unkari pääsi ensimmäisten hakijamaiden joukossa avaamaan neuvottelut viime keväänä yhdessä viiden muun maan kanssa. Taloudellisen kasvun lisäksi ns. lainsäädännöllinen lähentyminen eli EU-harmonisaatio on edennyt hyvin..

Yleisen talouspoliittisen kehityksen, rakenteellisten toimenpiteiden ja unionin lainsäädännön omaksumisen kautta Unkari täyttää aikanaan EU:n huippukokouksessa Kööpenhaminassa vuonna 1993 asettamat jäsenyyskriteerit. Me suomalaiset tervehdimme Unkarin edistymistä ja tulevaa jäsenyyttä mitä lämpimimmin, tulemmehan toimimaan yhteisillä sisämarkkinoilla, jotka antavat maidemme väliselle kaupankäynnille uusia mahdollisuuksia ja haasteita.

Käynnissä oleva Euroopan Unionin laajentumisprosessi poikkeaa monin tavoin aikaisemmista.

Laajentumisprosessin tekee erityisen haasteelliseksi samanaikaisesti käynnissä oleva Euroopan Unionin sisäinen uudistaminen. Lisäksi prosessissa olevien hakijamaiden määrä on suurempi kuin koskaan aikaisemmin ja niiden lähtökohdat ovat olleet kauempana EU:n keskiarvosta kuin aiemmin. Tämä kaikki vie oman aikansa ja vaatii paljon sekä EU:hun pyrkiviltä että nykyisiltä jäsenmailta. Mutta lopultakin on kaikkien edun mukaista, että laajentunut Unioni on entistäkin toimintakykyisempi. Pidämme Suomessa jo itse laajentumisprosessia neuvotteluineen, kumppanuusohjelmineen ja tukineen hyvin tärkeänä, ja pyrimme osaltamme siihen, että se säilyy dynaamisena ja vahvistaa tavoitettamme rakentaa yhteinen eurooppalainen koti, jossa ei enää synnytetä uusia rajalinjoja.

Suomen ja Unkarin kahdenväliset suhteet talouden ja kaupan alalla ovat olleet aina hyvät. Maantieteellisestä etäisyydestä ja aikaisemmin vallinneista järjestelmien välisistä eroista huolimatta maittemme yritykset ovat aina löytäneet toisensa. Kauppavaihtomme Unkarin kanssa on ollut puolen prosentin luokkaa koko Suomen ulkomaankaupasta, mikä sinänsä ei ole huono saavutus. Silti olen vakuuttunut, että molemmat osapuolet haluaisivat kaupan kehittyvän paljon korkeammalle tasolle.

Suomalais-unkarilaisen kaupan rakenne on muuttumassa monipuolisempaan suuntaan. Emme enää vaihda puuta ja paperia viiniin. Monien muidenkin alojen tuotteille on löytymässä markkinoita. Telekommunikaatioon, energiasektoriin ja rakentamiseen liittyvät huipputekniikan tuotteet edustavat Suomen teollisuuden uutta vientitarjontaa. Vastaavasti unkarilaisille viejille Suomen avoimet, vaikkakin kovan kansainvälisen kilpailun alaiset markkinat tarjoavat hyvän mahdollisuuden viennin kehittämiseen ja tarjonnan monipuolistamiseen.

Suomi on osallistunut monin tavoin Unkarin uudistuskehityksen tukemiseen. Tämä tapahtui 1990-luvun alussa monenvälisesti mm. IMF:n ja G-24 valmistelemien maksutasejärjestelyjen muodossa, osallistumisena Budapestin ympäristökeskuksen ylläpitämiseen ja nyttemmin EU:n jäsenenä PHARE-ohjelman puitteissa. Kahdenvälisesti Suomi myönsi aikanaan ensimmäisenä länsimaana Unkarille 100 miljoonan. dollarin rakennesopeutusluoton , jonka avulla rahoitettiin suomalaisten pääomatavaroiden ja palveluiden vientiä Unkariin. Teknisenä yhteistyönä on toteutettu lukuisia koulutus-, konsultointi- teknologiansiirto- ja tutkimushankkeita. Kaikkien näiden toimien tarkoituksena on ollut rakentaa perustaa sekä yleisemmälle talousyhteistyölle että konkreettisemmalle kaupankäynnille.

Suomalaisen yritysmaailman kiinnostus tulla Unkariin pysyvämmin joko yhteisyrityksiä perustamalla tai muussa muodossa on suuresti lisääntynyt. Yhteisyrityksiä on yli puolensataa ja ne toimivat monilla eri aloilla vaihtelevan suuruisilla pääomapanostuksilla. Saman verran on puhtaasti unkarilaisessa omistuksessa olevia yrityksiä, jotka toimivat kaupallisessa yhteistyössä suomalaisten osapuolten kanssa. Suomalaisten yritysten Unkariin tekemien investointien määrä on noussut 150 miljoonaan dollariin. Tähän on vielä lisättävä tulossa olevia uusia investointeja 60-100 miljoonan dollarin edestä. Olen vakuuttunut tämän myönteisen kehityssuunnan jatkumisesta - onhan Unkarista tullut Keski-Euroopan houkuttelevin maa ulkomaisille investoinneille. Suomen omat kokemukset jo 1980-luvulta ovat osoittaneet, että pääomaliikkeiden ja ulkomaisen omistuksen vapauttaminen on vaikuttanut oman taloutemme monipuolistumiseen ja talouskasvun vauhdittumiseen.

Täällä Pécsissä olemme todistamassa suomalaisen huipputekniikan alan yritysten merkittävää sijoittumista ja jopa keskittymistä. Kansallinen ylpeytemme Nokia, joka työllistää jo lähes 2000 ihmistä Unkarissa, aloitti muutama vuosi sitten Pécsin kaupungin teollisuuspuistossa tietokoneiden monitorien tuotannon . Mutta myös muut suomalaisyritykset kuten Elcoteq ja Saloplast ovat löytäneet Pécsin ja rakentaneet tuotantolaitoksiaan tänne. Budapestiin ovat tänä vuonna toimipaikkojaan perustaneet mm. Nokia ja Tammerneon. Hyvät kokemukset lisäävät yritystemme kiinnostusta sijoittua Unkariin jatkossakin.

Valtioiden yksi tärkeä tehtävä on luoda toimintaedellytyksiä talouden toimijoille eli yrityksille. Päätöksentekijöiden on huolehdittava, että lainsäädäntö sekä sopimukset ja järjestelyt, jotka säätelevät kansainvälistä yhteistyötä ja kauppaa, tukevat yritysten tarpeita. Näin voimme odottaa yrityksiltämme menestystä kansainvälisen kaupan lukuisissa toiminnoissa.

Kansainvälistymiskehitys jatkuu yhä kiihtyvällä nopeudella. Maat ja niiden taloudet tulevat yhä riippuvaisimmiksi toisistaan. Organisaatiot ja yritykset verkostuvat. Tässä kehityksessä meidän on lähennyttävä toisiamme, tunnettava toistemme kulttuuria ja toistemme ajattelutapaa paremmin voidaksemme vastata uusiin haasteisiin. Unkarin ja Suomen välillä tämä ei ole vaikeaa. Olemme tunteneet toisemme hyvin jo pitkään. Mahdollisuutemme yhteistyöhön yhdentyvässä Euroopassa ovat entistä paremmat. Pecsin kaupunki on tästä elävä esimerkki.

Tämänkin vierailun aikana käydyistä liikemiespiirien keskusteluista, mielipiteiden vaihdosta ja mahdollisesti sovituista uusista yhteydenpitomuodoista kehittyy aikanaan lisää liiketoimintaa yritystemme kesken meidän kaikkien eduksi ja hyödyksi.

Haluan esittää sydämelliset kiitokset Pécsin kaupungin edustajille, täällä mukana oleville liike-elämän edustajille ja kaikille tämän pöydän ääressä oleville siitä, että minulle on annettu mahdollisuus tavata teitä ja käydä hyödyllisiä keskusteluja kanssanne.