TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE
SLOVENIAN KANSALLISKOKOUKSESSA LJUBLJANASSA 9.12.1998

Olen iloinen saadessani mahdollisuuden puhua Teille Slovenian kansalliskokouksessa. Tämä on ensimmäinen Suomen valtionpäämiehen virallinen vierailu maahanne. Jo aikaisemmat käyntini Sloveniassa ennen maanne itsenäistymistä ovat tehneet minuun vaikutuksen. Olen seurannut tarkasti saavutuksianne myös itsenäistymisen jälkeen. Slovenian kehitysvauhti on kunnioitettava.

Tarkoitukseni on puhua Euroopan yhdentymisestä. Olemmehan aivan Wienin Eurooppa-neuvoston kokouksen kynnyksellä, jossa tämä prosessi astuu jälleen askeleen eteenpäin. Lisäksi aion käsitellä Euroopan turvallisuuskysymyksiä.


Euroopan unionin laajentumisen tukeminen on EU:n tämän hetken keskeisin haaste. Laajentuminen edistää maanosamme vakautta ja turvallisuutta sekä hyvinvointia ja sosiaalista kehitystä. Suomi tukee laajentumista.

Laajentumisessa on kyse prosessista, joka jo itsessään vahvistaa siihen osallistuvien maiden asemaa Euroopassa.

Unionin instituutioiden uudistaminen ja Agenda 2000 -asiakirjaan liittyvien kysymysten ratkaiseminen ovat oleellinen osa unionin kehittämistä. Näiden tehtävien lisäksi on huolehdittava Amsterdamin sopimuksen ja talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen täytäntöönpanosta.

Laajentuminen puolestaan ei ole haaste vain EU:n nykyisille jäsenmaille vaan se on sitä myös hakijamaille. Lähtökohta on selvä. Hakijat pyrkivät unioniin sellaisena kuin se nyt on. Toisaalta hakijoilta on voitava edellyttää uusiutumisvalmiutta myös syvenevän yhdentymisen oloissa.

EU:n komissio julkisti taannoin hakijamaiden edistymisestä seurantaraportit. Nämä raportit on tarkoitettu kannustamaan teitä, kun pyritte kohti jäsenyyden edellytysten täyttämistä.

Suomessa tiedämme kokemuksesta, että Euroopan unioniin liittyminen on kova haaste. Pieneltä maalta vaaditaan aivan erityisen paljon. Parlamentin rooli on keskeinen jäsenyyteen valmistauduttaessa. Käytyäni tänään keskusteluja maanne poliittisen johdon kanssa ei minulla ole epäilystäkään siitä, etteikö Slovenia suoriutuisi urakasta hyvin.


Suomessa liittymisneuvottelut ovat vielä tuoreessa muistissa. Jaamme mielellämme kokemuksiamme niistä, mikäli Sloveniassa katsotaan sen olevan hyödyllistä.

Kokemuksemme mukaan pitkällisimmät keskustelut käydään itse asiassa kotimaassa neuvottelukantoja muokattaessa, koska neuvottelujen pohjana on unionin lainsäädännön omaksuminen ja täytäntöönpano. Omia päätavoitteita kannattaa olla vain rajattu määrä, jotta päästään tuloksiin.

Suomessa kerroimme kansalaisille ja eduskunnalle avoimesti jo aikaisessa vaiheessa myös maamme kannalta hankalista kysymyksistä. Näin suomalaiset saattoivat osallistua keskusteluun. Tämä oli tärkeää, koska Euroopan unioniin liittymisestä järjestettiin Suomessa kansanäänestys. Olemme ymmärtäneet, että myös Sloveniassa on tarkoitus menetellä samoin. EU:n kannatus on edelleen pysynyt Suomessa hyvänä.

EU-jäsenyyden hyötyjen ja haittojen punnitseminen on aina lopulta subjektiivista. Tiedän, että viljelijöiltämme on vaadittu suurempaa sopeutumiskykyä kuin muilta suomalaisilta. Mutta Suomi on kiistatta saanut myös ja nimenomaan paljon hyötyä jäsenyydestä. Vaikuttaminen Euroopan kehitykseen on tärkeää, ja EU:ssa olemme tasavertaisena muiden maiden kanssa tekemässä ratkaisuja Euroopan tulevaisuudesta.

Olemme myös panneet tyytyväisinä merkille, että EU:n huomio on kiinnittynyt entistä enemmän pohjoisiin alueisiin. Wienin Eurooppa-neuvostossa käsiteltävänämme on raportti Euroopan unionin pohjoisen ulottuvuuden kehittämisestä, ja toivomme hankkeelle tukea. Yhdentyvässä Euroopassa on tärkeää, että pohjoisessa ollaan kiinnostuneita maanosamme eteläisistä osista ja etelässä puolestaan pohjoisesta.


Euroopan turvallisuus on yhteinen huoli. Eri järjestöt on sopeutettava tämän mukaisesti. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ) tarjoaa transatlanttisen perustan yhteisille arvoille ja periaatteille. Sitä on vahvistettava etenkin kriisinesto ja -hallintatoimissa.

NATO on säilyttänyt merkityksensä vakauden yhtenä takaajana Euroopan muuttuneessa turvallisuusjärjestyksessä. Liittokunnan on kehityttävä joustavasti voidakseen vastata nykyisiin ja tuleviin haasteisiin.

Kaikilla valtioilla on oikeus tehdä itse turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa. Suomi on NATOn kumppani. Kumppanuus lisää turvallisuuspoliittisia vaikutusmahdollisuuksiamme ja edesauttaa osallistumistamme eurooppalaisen kriisinhallintakyvyn kehittämiseen. Euro-atlanttiselle kumppanuusneuvostolle on kehittymässä oma asemansa järjestelmässä

Suomi on vuosikymmeniä ollut aktiivinen osanottaja YK:n rauhanturvatoiminnassa. Tähän perinteeseen nojaa myös halumme tehdä osamme rauhan säilymisen puolesta niin Euroopassa kuin muuallakin. Suomi on avustanut sekä sotilaallisella että siviilipanoksella mm. Daytonin rauhansopimuksen toimeenpanossa. Slovenian naapurialueella Suomi osallistuu parhaillaankin useisiin eri operaatioihin, mm. YK:n operaatioon (UNPREDEP) Makedoniassa (FYROM) ja NATO-johtoiseen SFOR-operaatioon Bosnia-Hertsegovinassa. Panoksenamme siviilikriisinhallintaan olemme lähettäneet poliiseja Bosnia-Hertsegovinassa, Kroatiassa ja Albaniassa toimiviin eri operaatioihin. Suomi lähettää myös joukon asiantuntijoita ETYJin Kosovon todentamismissioon.

Siviilitehtävien osuus monipuolistuvassa rauhanturvatoiminnassa kasvaa jatkuvasti. Kriisinhallinta on laajentunut käsittämään laajan valikoiman välineitä, joita voidaan soveltaen käyttää eri tilanteissa.

Keskustelu eurooppalaisen kriisinhallintakyvyn kehittämisestä on entistä ajankohtaisempaa. Ensi vuonna voimaan astuvan Amsterdamin sopimuksen antamia mahdollisuuksia tulee tässä suhteessa hyödyntää. Yksi sopimuksen merkittävistä saavutuksista on se, että se antaa Euroopan unionille mahdollisuuden toimeenpanna ns. Petersbergin tehtäviä. Toisin sanoen se antaa unionille kriisinhallintakykyä.

Yhteinen kriisinhallintakyky on oleellinen osa EU:n kehittyvää, yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Tiedän näiden kysymysten olevan tärkeitä myös Slovenialle, ja arvostan suuresti tätä mahdollisuutta selvittää näkemyksiämme Ljubljanassa.


Maantiede ja historia ovat tähän asti erottaneet Euroopan kansoja. Kulttuuri ja talous ovat murtaneet erottavat esteet. Euroopan unioni on tämän muutoksen keskeisin suunnannäyttäjä. Tuemme Slovenian jäsenyyttä Euroopan unionissa.

Tahdon toivottaa parhainta menestystä yhteiskuntanne viimeistelemisessä jäsenyyskuntoon. Oma kokemuksemme on, että Suomen sodanjälkeinen menestys on perustunut kansalliseen yksituumaisuuteen. Perustuslakimme isä ja maamme ensimmäinen presidentti K. J. Ståhlberg tiivisti tämän ajatuksen aivan itsenäisyytemme alussa sanoessaan:

"Suomen valtiolaitos on turvattava etupäässä oman kansan mahdollisimman eheään ja pysyvään kannatukseen."