ROUVA EEVA AHTISAAREN PUHE 15.9.1998
PURSUIT OF EXCELLENCE - CLASSIC DESIGN FROM FINLAND -NÄYTTELYN
AVAJAISISSA ATEENASSA

Taideteollinen näyttelytoiminta on merkittävä lähestymiskeino eri maiden ja usein kaukaisienkin kulttuurien välillä. Esineet pystyvät välittämään kansallista kulttuuria monesti tehokkaammin kuin kirjallisuus tai kuvataide. Vuosisadan vaihteen näyttelyistä lähtien taideteollisen suunnittelun esittely on ollut tärkeätä suomalaisen identiteetin luomiselle ulkomailla ja Suomen tunnetuksi tekemiselle. Käsite "suomalainen muotoilu" syntyi lahjakkaiden ja monipuolisten taiteilijoiden ja arkkitehtien pyrkimyksistä ja monien kannustavien kansainvälisten palkintojen siivittämänä. Toisen maailmansodan jälkeisten vuosien menestys vauhditti teollisuuden kehitystä ja vientiä, ja muotoilusta tuli teollisuuden tärkeä tukipylväs. Tänään hyvä muotoilu on keskeinen kilpailuvaltti oli sitten kyseessä laivanrakennus, matkapuhelimet tai käyttölasi. Suomalaisen osaamisen alueisiin kuuluvat myös erilaiset työtä helpottavat ja työsuojeluun liittyvät keksinnöt.

Suomalainen muotoilu ammentaa vankasta kansallisesta perinteestä, jonka juuret ovat vanhassa talonpoikaiskulttuurissa ja siihen oleellisesti kuuluvassa käsityötaidossa. Tarve-esineiden käyttökelpoisuutta suunnittelun lähtökohtana pitäneeseen ajattelutapaan kuuluu luonnostaan myös materiaalien kunnioittaminen ja niiden ominaislaadun ilmentäminen. Käyttötarkoitusta palvelevat muodot ovat selkeitä, mutta saattavat yksinkertaisuudessaan vaikuttaa karuilta. Suomessa luonto on tärkeä innoittaja. Sen ominaispiirteet ovat synnyttäneet omaperäisiä kuvia, värejä ja muotoja.

Suomalaiset ovat aina olleet avoimia ulkopuolisille vaikutteille. Hellas on koko Euroopan kulttuurin yhteinen kehto, jonka tiede, taide ja kulttuuri ovat koko länsimaisen sivistyksen perusta ja ehtymätön innoituksen lähde jälkipolville. Monet muinaisten helleenien keksinnöt ovat meistä nyt itsestään selviä, mutta aikalaisilleen ne olivat jumalten lahjoja. Jotain jumalaista kaikessa luomisessa pitääkin olla, vaikka kehitys aina tapahtuukin luovan ihmisen kokemuksen ja uutteruuden kautta. Antiikin aikana työn korkea laatu oli tärkeämpää kuin tuotteiden määrä eikä työtä helpottavia koneita käytetty. Vaikka Suomessa työtä ei enää tehdä käsin, on pyrkimyksenä korkeatasoinen laatu ja hyvä esteettinen kokonaisuus.

Tämä näyttely heijastaa suomalaista elämäntapaa ja pyrkimystä arkielämän kauneuteen ja käytännöllisyyteen. Toivon sen osaltaan edistävän maidemme välistä kulttuurivaihtoa ja syventävän toistemme kulttuurien ymmärrystä. Kiitän kaikkia niitä, jotka ovat olleet vaikuttamassa näyttelyn toteuttamisessa. Julistan näyttelyn avatuksi.