Tasavallan Presidentin vihkiäissanat 20.5.1994 Keiteleen kanavalla

Hyvät kutsuvieraat,

Kun 1800-luvun jälkipuoliskolla vesistöjämme määrätietoisesti kanavoitiin, kanavan rakentaminen lähes poikkeuksetta merkitsi kulku- ja kuljetusyhteyksien ratkaisevaa parantumista ja sen myötä teollistumisen alkua. Näin kanava toi seudulle vaurautta ja merkitsi samalla uuden aikakauden alkua.

Tämän päivän yhteiskunnassa tiestö, rautatiet ja liikennetarpeet yleensä on jo pitkälle rakennettu. Siksi uusilla kanavilla ei tietenkään ole yhtä dramaattista vaikutusta seudun elinoloihin ja kehittymiseen kuin runsaat sata vuotta sitten.

Kiistaton tosiasia kuitenkin on, että vesikuljetus on yhä edullista. Näin myös Keiteleen kanava Keiteleen ja Päijänteen järvialtaat yhdistävänä uutena kanavayhteytenä tarjoaa etenkin raakapuun kuljetuksille edullisen ja ympäristöystävällisen vaihtoehdon. Toisaalta kanavareitti tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia esimerkiksi matkailuelinkeinolle. Varmasti myös jokainen veneilijä osaa arvostaa kanavan tarjoamia liikkumismahdollisuuksia ja kanavaliikenteen elämyksiä.

Mielestäni kanavakysymystä tulisi tarkastella myös yleiseurooppalaisesta näkökulmasta. Euroopan unionin politiikan eräät keskeiset tavoitteet liittyvät ns. yleiseurooppalaisiin verkostoihin, joilla liikenteen, tietoliikenteen ja energian aloilla pyritään edistämään unionin yhteismarkkinoiden toteutumista ja jäsenmaiden välistä koheesiota sekä erityisesti helpottamaan perifeeristen maiden yhteyksiä unionin keskusalueille. Hanke on siten erityisen merkityksellinen Suomelle ja toimenpiteet onkin käynnistetty eurooppalaisesta näkökulmasta merkittävien liikenneverkkojemme saamiseksi osaksi Euroopan unionin hankkeita. Tähän Suomella on nyt jäsenyysneuvottelujen päätyttyä entisestä olennaisesti parantuneet mahdollisuudet.

Toinen Euroopan unionin keskeinen poliittinen tavoite on yhteyksien luominen Keski- ja Itä-Euroopan maihin. Suomella on pitkäaikaiset kokemukset yhteistyöstä näiden maiden kanssa, ja viime vuosina erityisesti ns. lähialueyhteistyö on saanut keskeisen merkityksen. Suomen kannalta onkin erityisen tärkeätä edistää kaikkia sellaisia hankkeita, joilla parannetaan itäisen Euroopan, erityisesti Venäjän, ja Euroopan unionin välisiä yhteyksiä.

Sisävesiliikenteen tulevaisuudesta laajemmissa eurooppalaisissa yhteyksissä meillä lienee vielä periaatteellinen keskustelu käymättä. Nythän meillä ei ole yhteyksiä unionialueen sisävesiverkkoihin, ja ainoat kansainvälisesti merkittävät sisävesiväylämme ovat Saimaan kanava ja Saimaan vesistöalue. Myös Venäjällä on laaja sisävesiliikennejärjestelmä, joka tähän saakka on ollut suljettu ulkomaisilta aluksilta. Maaliikenteen entisestään ruuhkautuessa on Euroopassa selviä poliittisia merkkejä halukkuudesta siirtää tavaraliikennettä maaliikenteestä rannikkoliikenteeseen ja sisävesille. Tämä edellyttäisi sisävesiverkkojen avaamista vastavuoroisesti ulkomaisille aluksille.

Keiteleen kanava tullaan muistamaan myös suomalais-venäläisenä yhteistyöhankkeena. Pyydän paljastamaan keskusvalvomon hissikuilun oikealla puolella kallioseinässä olevan rakennustyön muistolaatan.

Muistolaatassa on teksti: Keiteleen kanava rakennettiin suomalais-venäläisenä yhteistyönä vuosina 1990-1994.

Tuokoon Keiteleen kanava vaikutuspiirissään olevalle seutukunnalle vaurautta ja merkitköön kanava uuden aikakauden alkua Kyminjoen vesistön laajojen vesialueiden liikenteellisessä hyödyntämisessä. Tuokoon kanava myös sen toteuttajille arvostusta ja kunniaa ja sitä kautta uusia entistä haastavampia hankkeita.

Näillä sanoin vihin Keiteleen kanavan ja julistan purjehduskauden kanavalla virallisesti avatuksi.