Suoraan sisältöön

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe kansalaisten roolia ilmastonmuutoksen hillitsemisessä käsittelevässä päästöttömyyttä koskevassa kokouksessa New Yorkissa 21.9.2017 - Suomen tasavallan presidentti: Puheet

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
Puheet, 21.9.2017

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe kansalaisten roolia ilmastonmuutoksen hillitsemisessä käsittelevässä päästöttömyyttä koskevassa kokouksessa New Yorkissa 21.9.2017

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

Haluan kiittää tämän tapahtuman järjestäjiä. Tämä tapahtuma on tärkeä muistutus paitsi yksilöiden vastuusta myös heidän mahdollisuuksistaan toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Päättäväisten ilmastotoimien aika on nyt. Ilmastonmuutos etenee hälyttävällä vauhdilla. Kansallisten päästötavoitteiden nykyisellä tasolla ilmaston ennustetaan lämpenevän vähintään kolme astetta. Tämä olisi selvästi Pariisin sopimuksessa säädettyä enemmän.

Kansalaisten rooli on paljon tärkeämpi kuin monet ajattelevat. Noin 70 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä liittyy kotitalouksien kulutukseen. Omilla valinnoillamme on merkitystä. Voimme pienentää hiilijalanjälkeämme muuttamalla kulutustottumuksiamme. Minä esimerkiksi allekirjoitin oman kansalaisen ilmastolupaukseni kaksi vuotta sitten. Ilmastolupauksen kehitti alun perin suomalainen Myrskyvaroitus-yhdistys. Kampanjassa kehotetaan ihmisiä perehtymään omaan hiilijalanjälkeensä ja puolittamaan se kymmenessä vuodessa.

Oma kampanjani hiilijalanjälkeni pienentämiseksi alkoi jo muutama vuosi ennen ilmastolupausta, kun asennutin kotiimme maalämpöjärjestelmän. Sen avulla vähensimme sähkönkulutustamme puolella. Sen jälkeen olemme siirtyneet hiilidioksidivapaaseen sähköön ja käytämme yhä enemmän led-lamppuja. 

Lisäksi olen kiinnittänyt enemmän huomiota ruokahävikin pienentämiseen. Suomalaiset kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin 120–160 tonnia ruokaa. Tämä vastaa 100 000 ajoneuvon ympäristövaikutusta ja 500 miljoonan euron menetystä.

Onneksi en ole toimissani yksin. Kasvava määrä kaupunkeja, yrityksiä ja rahoitusyhteisöjä on myös aktivoitunut kehittämään ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Nämä toimet tarvitsevat kuitenkin tukea kansalaisilta, jotta ne voivat saavuttaa todellista muutosta varten tarvittavan laajuuden ja nopeuden.

Asiantuntijat ovat laskeneet, että esimerkiksi 100 miljoonan kansalaisen hiilijalanjäljen puolittamisesta seuraavat päästöjen vähentämismahdollisuudet vastaisivat yhtä prosenttia koko maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Se on suurin piirtein kymmenkertainen määrä Suomen nykyisiin päästöihin verrattuna. Jos nämä kansalaiset myös maksaisivat hyvityksiä väistämättömistä päästöistään, hyvitysten rahallinen arvo voisi olla aluksi noin 500 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Kun päästöjä hyvitettäisiin käyttämällä esimerkiksi YK:n sertifioimia päästövähennyksiä, kaikki rahat voitaisiin ohjata kehitysmaille ja niiden ilmastohankkeisiin. Tämä mahdollistaisi kestävän talouskasvun. Päästöjen vähentämisen mahdollisuudet ja hyvityksistä saatavat tulot olisivat vieläkin suuremmat, jos mukaan liittyisivät eniten päästöjä tuottavat kansalaiset. 

* * *

Suomella on pitkät perinteet kestävän kehityksen edistämisessä vuorovaikutuksen ja laaja-alaisen osallistumisen keinoin. Olemme hyvässä asemassa pannaksemme täytäntöön kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n. Keskitymme valtion, yksityisen sektorin, yliopistojen ja kansalaisyhteiskunnan välisten kumppanuuksien perustamiseen. Tätä työtä tukevat varhaiskasvatuksessa, kouluissa, koulutuslaitoksissa ja yliopistoissa noudatettava pitkäaikainen ja yhtenäinen kestävän kehityksen lähestymistapa sekä kansalaisjärjestöjen ja yritysten tekemä työ. 

Olemme tehneet jo vuosien ajan töitä kansalaisten osallistumisen edistämiseksi. Suomi oli vuonna 2005 yksi ensimmäisistä maista, jotka laativat kansallisen kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman. Ohjelman tavoitteena on ollut vähentää sekä kotitalouksien että julkisen sektorin ympäristökuormitusta ja hiilidioksidipäästöjä. Suomalaiset järjestöt innostavat ja voimaannuttavat kansalaisia hillitsemään ilmastonmuutosta. Esimerkiksi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra julkaisee tänään palvelun, joka auttaa suomalaisia pienentämään henkilökohtaista ympäristövaikutustaan tekemällä älykkäämpiä valintoja päivittäisessä elämässään. 

* * *

Tänään on nollapäästöpäivä. Alun perin Kanadassa syntyneen idean tavoitteena on antaa maapallolle vapaapäivä fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Tämä päivä tarjoaa hyvän tilaisuuden pysähtyä hetkeksi ja miettiä, miten voisimme vähentää hiilidioksidipäästöjä, jotka ovat merkittävin ilmastonmuutoksen aiheuttaja. Haluaisin pyytää kaikkia liittymään Kansalaisen ilmastolupaus ‑kampanjaan. Kestävän kehityksen rakentaminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan aiemmin. Yksilöinä voimme saada ja meidän on saatava muutos aikaan. Toivotan menestystä tälle hankkeelle.

Tulosta
Tämä dokumentti

Päivitetty 21.9.2017

© Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi