Suoraan sisältöön

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön tervehdys Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran 50-vuotisjuhlassa 16.11.2017 - Suomen tasavallan presidentti: Puheet

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
Puheet, 16.11.2017

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön tervehdys Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran 50-vuotisjuhlassa 16.11.2017

Suomen juhliessa 50-vuotista itsenäisyyttään, eduskunta teki tulevaisuuteen katsovan päätöksen: perusti Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran lahjaksi itsenäiselle isänmaalle. Tuolloin jälleenrakentamisesta oli siirrytty jo hyvän matkaa uuden tekemiseen, hyvinvointiyhteiskuntaa luotiin ja yhä useampi suomalainen muutti kasvukeskuksiin. Suomi oli muuttumassa ja Sitra perustettiin tuon muutoksen erääksi ajuriksi.

Eduskunta antoi Sitralle tehtäväksi Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn parantamisen. Monipuolista jälkeä alkoi syntyä; Sitran ensimmäinen tutkimushanke liittyi ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen, 1970-luvulla Sitra rahoitti Xylitolin kehittämistä ja 1980-luvulla käynnistettiin suomalaista geenitutkimusta.   Seuraavilla vuosikymmenillä tutkittiin laajasti muun muassa ympäristöön, digitalisaatioon, terveyteen ja sosiaalisiin kysymyksiin liittyviä tulevaisuusaiheita.

Kyky uudistua on nopeasti muuttuvassa maailmassa elinehto niin ihmiselle kuin kansakunnalle. Globalisaatio, ilmastonmuutos ja teknologinen murros ovat viime vuosikymmenet muuttaneet arkeamme. Elämme aikaa, jolloin niistä on tullut yhteiskuntien perustuksia ravistelevia muutostekijöitä. Kannustan myös Sitraa edelleen arvioimaan myös itseään, toimintatapojaan ja rakenteitaan.

Juuri nyt suomalaisen yhteiskunnan uudistumiskyky on puntarissa. Aika vaatii uudistuksia, mutta riittääkö rohkeutemme ja yhtenäisyytemme? Suuret uudistukset vaativat kokeilemista ja kokeileminen puolestaan riskinottoa ja mahdollisuutta epäonnistua. Kokeileminen riskeineen on  kuitenkin parempi asia kuin paikalleen jämähtäminen. Siihen meillä ei ole varaa.

Hyvin ajankohtainen ilmiö on keinoälyn läpimurto. Kehitys keinoälyn toteuttamisessa on tällä hetkellä nopeaa, vaikkakin hyvin alakohtaista. Esimerkiksi autoteollisuudessa automaattisten ratkaisujen kehittäminen ei ole enää ennenkuulumatonta.  Kuvaa ja puhetta tunnistavia algoritmeja kehitetään.

Keinoälyn kehittymiseen liittyy myös monia epävarmuustekijöitä. Miten vastuut määritellään, miten uusien teknologioiden hyödyt ja lisäarvo jakaantuvat yhteiskunnassa ja miten keinoäly vaikuttaa esimerkiksi työmarkkinoihin ja vaikkapa meille kaikille tärkeään yksilönsuojaan?

Keinoälypohjaiset sovellukset voivat olla ihmiskunnan menestymisen keskeisiä edellytyksiä alati monimutkaistuvan maailmansa hallinnassa. Meillä Suomessa on runsaasti teknistä osaamista ja meidän mahdollisuutemme menestyä alalla ovat hyvät. Suomella on kansainvälisesti katsottuna ainutlaatuisia, koko väestön mittaisia tietovarantoja, joita voidaan käyttää uudenlaisten sovellusten kehittämisessä. Samalla on varmistuttava siitä, että keinoälyn kehitys lisää eikä rajoita tavallisten kansalaisten mahdollisuuksia elää hyvää elämää.

***

Suomen Pankin pääjohtaja ja sittemmin Sitran ensimmäinen yliasiamies Klaus Waris kuvasi vuonna 1968 pitämässään puheessaan uudistumisen tuskaa varsin osuvasti:

”Valmius muuttumiseen, menettelytapojen tarkistamiseen, tavoitteiden uudelleen asettamiseen, lyhyesti joustavuuteen ei suinkaan ole instituutioille ominaista. Se on hankalaa, ja ihminen toimii mieluummin vanhan mallin mukaan.”

Arvelen meidän kuitenkin olevan pohjoismaisena hyvinvointiyhteiskuntana edelleen hyvässä asemassa etsiessämme tulevaisuuden ratkaisuja.

Olemme monissa kansainvälisissä mittauksissa kärkisijoilla, oli kyse sitten koulutuksesta, tasa-arvosta, sananvapaudesta, vakaudesta tai vaikkapa onnellisuudesta. Vahvuuteemme on ollut myös yhteistyö, sillä suuria uudistuksia kukaan ei saa aikaan yksin. 

Yhteistyö ja uudistuminen ovat aina olleet myös Sitrassa suuressa arvossa: Sitra on löytänyt luontevan roolin yhteiskunnallisena sillanrakentajana tuodessaan yhteen julkisia ja yksityisiä toimijoita, tutkijoita ja kehittäjiä sekä hallintoa ja kolmannen sektorin väkeä.

Jo 1970-luvulla alkaneet ja tosin välillä keskeytyksessä olleet Sitran talouspolitiikkakoulutukset ovat tästä erinomainen esimerkki: miten tärkeää onkaan ollut, että tyystin eri vinkkelistä katsovat kootaan yhteen keskustelemaan ja luomaan yhteisestä ymmärrystä vaikeista ajankohtaisista asioista.

Pienen kansan on suurta kansaa helpompi toimia yhdessä samaan suuntaan. Kääntöpuolena on, että pienelle siiloutuminen eri suuntiin merkitsee suurempaa riskiä.

Sellaisesta poteroitumista viisas Klaus Waris taisi vuonna 1968 etukäteen varoittaa kun hän painotti, että ”pinttymyksemme eivät ole kovin iskostuneita, eikä meillä ole syntynyt sellaista panssaroitua establishmenttia kuin monissa vanhemmissa maissa”.

Nytkin, 100-vuotiaassa Suomessa, nuo varoituksen sanat on syytä pitää mielissä. Ei pidä pinttyä vain omaansa vaan luoda sellaista tulevaisuutta, jossa kaikki pysyvät mukana.

Kohta jaettavan Ratkaisu 100 -kilpailun haaste eli kaikkien osaaminen käyttöön on sukua tälle päämäärälle ja sopii on hienosti Suomi100 -juhlavuoden teemaan. Suomalaisten tulevaisuuden rakentajiksi tarvitaan meitä kaikkia, Yhdessä.

***

Kokonaan uudet sukupolvet arvioivat maamme tilaa silloin, kun Sitra täyttää 100 vuotta. Lähdetään nyt siitä, että he voivat sanoa samaa kuin me menneestä ajasta: Aika lailla hyvin onnistuttu, noin pieneltä porukalta.

Tulosta
Tämä dokumentti

Päivitetty 20.11.2017

© Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi