Suoraan sisältöön

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe talvisodan kansallisen muistomerkin paljastustilaisuudessa 30.11.2017 - Suomen tasavallan presidentti: Puheet

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
Puheet, 30.11.2017

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe talvisodan kansallisen muistomerkin paljastustilaisuudessa 30.11.2017

78 vuotta sitten talvisota syttyi. Suunnaton uhka valtasi mielet, maamme oli kuin pimeyteen katoamassa.

Tiede tuntee ilmiön, jossa hätätilanteeseen joutuva ihminen saa normaaliolosuhteisiin verrattuna ylimaallisia voimavaroja. Ilmiö tunnetaan ”fyysisten realististen rajoitteiden hetkellisenä ylittämisenä”. 

Talvisodassa Suomen sotilaat sekä kotirintaman naiset ja miehet ylittivät 105 päivän ajan kaikki mahdolliset ajateltavissa olevat rajoitteet. Kun henki on ainetta väkevämpää, voi pienikin kansakunta voimansa ylittäen yltää uskomattomiin saavutuksiin – yhtenä rintamana, yhdessä taistellen. Juuri tässä kiteytyy se maailmallakin mainetta niittänyt ”talvisodan henki”, joka siivitti Suomen pelastukseen ylivoimaisena pidetyltä viholliselta.

Olemme tänään todistamassa talvisodan muistomerkin paljastusta. Moninkertaisesti lävistetty, silti yhä pystyssä seisova Valon tuoja kunnioittaa itsenäisyyden säilyttämisen raskasta uhria – niitä yli 25 000 suomalaista, jotka talvisodassa menettivät henkensä isänmaan puolesta. Teos kuvastaa yksittäistä ihmistä jonkin häntä itseään paljon suuremman asian välikappaleena – kokonaisen kansakunnan tulevaisuuden, joka oli lunastettava kallein uhrauksin. 

Ennen kaikkea: vaikka juhlistamme tänään sodan muistomerkkiä, on muistomerkki meille kaikille jokapäiväinen muistutus rauhantyön merkityksestä. Valtioiden välinen rauha sekä maan sisäinen yhteiskuntarauha eivät koskaan ole itsestäänselvyyksiä, ne vaativat meiltä määrätietoisia ponnisteluja niin tänään kuin myös tulevaisuudessa.

Kenties kaikkein arvokkain veteraanisukupolvien meille jättämästä perinnöstä on vapaan, itsenäisen isänmaan ohella tunne siitä, että meillä yhä edelleen on runsaasti yhteistä hyvää. Että tämä maa yhä edelleen tarvitsee meistä jokaisen panosta ja on puolustamisen arvoinen niin sodan kuin myös rauhan aikoina. Että tässä maassa jokainen on osallinen ja voi tuntea olevansa mukana.  Sen olemme velkaa talvisodan läpikäyneelle sukupolvelle, niille, joita emme koskaan tule unohtamaan. 

Kuvanveistäjä Pekka Kauhanen on tämän kaiken pukenut puhuttelevaan muotoon.

Haluan esittää kiitoksen myös niille, jotka muistomerkkihankkeen ovat toteuttaneet. Talvisotayhdistys, muistomerkkitoimikunta, veteraanijärjestöt, julkisen sektorin toimijat ja yksityiset tukijat ovat tehneet ison työn.

Täällä Kasarmintorin sydämessä on nyt muistomerkin myötä erityinen paikka jokaiselle niin maamme historiasta kuin myös sen tulevaisuudesta kiinnostuneelle suomalaiselle. Paikka muistaa, kunnioittaa ja kiittää. Niitä tapahtumia ja ihmisiä, jotka veivät meidät pimeydestä kohti valoa ja kohti uutena koittavaa aamua. 

Talvisodan kokeneen runoilija Yrjö Jylhän sanoin: ”Kirkkaampi eilistä kansamme on huomen.” Näillä sanoin on hyvä juhlistaa sekä vastavalmistunutta muistomerkkiä kuin myös itsenäistä satavuotiasta Suomea. 

Tulosta
Tämä dokumentti

Päivitetty 30.11.2017

© Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi